Tutkimus: Suomalaiset kaipaavat rentoa yhdessä syömistä

Julkaistu Kategoriat Tiedotteet

TIEDOTE 6.6.2016 klo 14.30

Tutkimus: Suomalaiset kaipaavat rentoa yhdessä syömistä

Juuri valmistuneen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa. Myös ravintolassa haluttaisiin syödä nykyistä enemmän. Tutkimus osoittaa, että kaipaamme yhteisöllisyyttä, mutta keinoja sen toteuttamiseen ei tahdo löytyä. Myös kansainvälisissä vertailututkimuksissa näkyy, että meillä käytetään muita maita vähemmän aikaa yhteisiin aterioihin. Juhlavuonna 2017 tähän halutaan tehdä muutos.

91% suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdessä syöminen perheen tai ystävien kanssa on hieno juttu. Suomalaiset myös haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Tulosten mukaan toive ei toteudu suomalaisten arjessa (KUVAT 1 ja 2).

Tutkimuksessa* kysyttiin yli 2000 suomalaiselta, miten arvostamme yhdessä syömistä, miten sitä toteutetaan kotona, työpaikoilla ja ystäväpiirissä. Samalla haluttiin tietää, millaista yhdessä syömistä toivotaan ja mitkä tekijät sitä estävät.

Lapsiperheissä syödään yhdessä – työpaikolla usein myös yksin

Tutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä (KUVA 2). Työpaikoilla lounaan syö päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa noin kolmannes. Joka neljäs jättää väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket (KUVA 3).

Töissä ja kotona on hyvä mahdollisuus lisätä yhdessä syömistä. Varsinkin kun sen tiedetään parantavan sekä työkykyä, terveyttä että henkistä jaksamista.

Uhanalainen kyläilykulttuuri – Uusia tapoja tarvitaan lisää

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset osoittavat, että yhdessäoloon käytetty aika perheen ulkopuolella on vähentynyt tasaisesti jo pitkän aikaa. Tuore tutkimus vahvistaa aiempia käsityksiä. Suuri osa suomalaisista näyttää kyläilevän vain ”jouluna ja juhannuksena” (KUVA 4a).

Ei siis ihme, että suomalaiset haluaisivat lisätä rentoa ja helppoa kyläilyä ja kokoontumista ruoan äärelle kotona, kylässä, luonnossa ja ravintoloissa (KUVA 4b). Myös yhdessä kokkaaminen innostaa niin nuoria kuin vanhempiakin.

”Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen purkautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä. Lasilliselle meno ja esimerkiksi biletys toimivat samankaltaisena sosiaalisena tekniikkana”, sanoo suomalaisten juomiseen ja syömiseen perehtynyt yhteisöllisyystutkija VTT Antti Maunu.

Kiire ja ajanpuute esteenä yhdessä syömiselle

Suurimpina yhdessä syömisen esteinä mainitaan kiire, oma tai toisten seurallisuuden puute ja osaamattomuus ruoka-asioissa (KUVA 5). Syissä näyttää korostuvan riittämättömyyden ja erillisyyden tunne, jonka Maunu arvelee johtuvan lähihistoriamme muutoksista.

”1960-80-luvulla pysyvistä yhteisöistä siirryttiin nopeasti individualistiseen ja nopeatahtiseen yhteiskuntaan, joka on tuottanut paljon hyvää, mutta myös erillisyyden ja yksinäisyyden kokemuksia. Arkiselle yhdessäololle on vain vähän toimivia malleja. Siksi ollaan hieman hämmennyksissä niinkin tavallisen asian kuin yhteisen ruokailun äärellä. Toisaalta ruokailu voi tarjota uudenlaiselle yhdessäololle helpon ja miellyttävän alustan”, Maunu analysoi tuloksia.

Syntyneet yhteisölliset ruokailmiöt, kuten ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla, ovat saavuttaneet valtavan suosion, sillä ne vastaavat ihmisten yhdessä syömisen tarpeeseen.

Syödään yhdessä –tutkimus avaa uuden teeman ruokakeskusteluun

Meillä on puhuttu paljon ruoan ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksistakin, mutta yhteisöllisyyden edut ovat jääneet taka-alalle. Syödään yhdessä –ilmiöllä halutaan saattaa ihmisiä yhteisten pöytien ääreen ja luoda pysyviä käytäntöjä arkeen ja juhlaan. Ilmiön ympärille on saatu noin 100 innostunutta organisaatiota tekijöineen mukaan.

”Tämä tutkimus auttoi meitä kirkastamaan tavoitteet, jotka muutetaan juhlavuonna teoiksi”, kertoo Syödään yhdessä –hanketta vetävän ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

”Kaikkien mukanaolevien tavoitteena on luoda maahamme pysyvää yhdessä syömisen kulttuuria. Toive ja tarve on olemassa, nyt on mahdollisuus luoda keinot ja käytännöt ” kiteyttää projektipäällikkö Sini Garam.

Syödään yhdessä -hanke on osa Suomi100 –juhlavuoden ohjelmaa.

Lisätietoa:

www.syödäänyhdessä.fi

johtaja Seija Kurunmäki, puh. 0400-460894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
projektipäällikkö Sini Garam, puh. 050-5870929, sini.garam@elo-saatio.fi
www.syödäänyhdessä.fi

#syödäänyhdessä
#suomi100

Taustatietoa tutkimuksesta

Liitteenä tutkimuksen keskeiset tulokset.

Taloustutkimuksen kysely toteutettiin huhtikuussa 2016 osana maa- ja metsätalous-ministeriön Ruoan arvostus –seurantatutkimusta. Siihen vastasi 2015 henkilöä. Aineisto edustaa kaikkia suomalaisia.

Lisätietoa tutkimuksesta

Tutkija, VTT, Antti Maunu, 040-832 5057, maunuan@gmail.com
Tutkija, VTM Anne Leppänen, Ahaa Tutkimuspalvelu, puh. 040-7201055, anne@ahaatutkimus.fi

Taustatietoa Syödään yhdessä -hankkeesta

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. Kaikki on kutsuttu!

Syödään yhdessä -ilmiön valmistelussa viime vuodesta lähtien on ollut mukana yli 50 järjestöä. Yhteistyö on tiivistä mm. MTK:n, maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen Luontopalvelujen, Leijona Cateringin, Yhteismaan, ETL:n, 4H:n, Marttojen, Maa-ja kotitalousnaisten ja kanssa. Yhteistyössä on syntynyt vuosisuunnitelma ja täydentyvä juhlavuoden kalenteri www.syödäänyhdessä.fi/kalenteri

Suomi100-organisaatio, maa- ja metsätalousministeriö ja perustajakumppanit ovat antaneet taloudellisen pohjan hankkeen suunnittelulle. Mukanaolevat yli 100-vuotiaat perustajakumppanit (Finlayson, Fiskars, Alko, Atria, Fazer, Valio, Paulig, MTK) yhdessä ELO-säätiön kanssa ovat kattaneet pöydän ja kutsuvat nyt kaikki yritykset mukaan luomaan edellytyksiä sille, että suomalaisten yhteisöllisyys saadaan nousuun.

ELO-säätiö eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö kokoaa suomalaisen ruokakulttuurin tekijät, näkijät ja resurssit saman pöydän ääreen. Säätiö kannustaa yhteistyöhön, jolla lisäämme yhdessä syömistä sekä ruokakulttuurimme arvostusta meillä ja maailmalla.

Lisätietoa Syödään yhdessä -hankkeesta

johtaja Seija Kurunmäki, puh. 0400-460894, seija.kurunmaki@elo-saatio.fi
projektipäällikkö Sini Garam, puh. 050-5870929, sini.garam@elo-saatio.fi
www.syödäänyhdessä.fi