Syödään yhdessä – tillsammans  – together

Julkaistu Kategoriat Etusivun teema

Suomalainen ruokakulttuuri on punos monenlaisia vaikutteita. Suomalaiset ovat poimineet omiin makuihinsa ja tapoihinsa sopivat perinteet ulkomaisista vaikutteista, ja muokanneet ne omikseen. Vaikutteita on saatu esimerkiksi Amerikasta, kun pikaruokaketjut ja limonadit rantautuivat Suomeen olympialaisten alla. Toisaalta suomalaisten joukossa on vähemmistöjä, jotka ovat antaneet oman mausteensa ruokapöytään. Yhteinen ruokapöytä on luonteva neutraali maaperä, jonka äärellä voi tehdä herkullisia matkoja uusiin kulttuureihin – ja oppia samalla myös omastaan.

Svenska dagen

Suomen ruotsinkielisten juhlapäivä svenska dagen on peräisin Ruotsista, missä marraskuun kuudentena päivänä juhlittiin Kustaa Aadolf II:n muiston kunniaksi. Suomessa juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran 1908. Juhlapäivä sai kannatusta, kun suomen kielen asema ja suomalaisuusliike alkoivat kerätä taakseen yhä suurempia rivejä.

Ruotsalaisuuden päivän perinteisiin kuuluu muun muassa oma erityinen leivoksensa, Kustaa Aadolfin mukaan nimetty marsipaanileivos. Niitä saattaa edelleen löytää konditorioiden vitriineistä päivän lähestyessä. Ensimmäisen kerran leivoksia alettiin myydä vuonna 1925.

Nykyään ruotsalaisuuden päivää juhlitaan esimerkiksi jakamalla Folktingetin ansiomitali suomen ruotsinkielisen väestön ja kulttuurin puolesta työskennelleelle henkilölle. Suomenruotsalaista kulttuuria juhlitaan esimerkiksi pukeutumalla suomenruotsalaisiin väreihin, tutustumalla vanhaan perinteeseen ja kulttuuriin.

Vieraasta omaksi

Ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti. Aikanaan esimerkiksi Suomen säätyläiset saivat vaikutteita ruokapöytiinsä naapurimaista, ja heidän pöydistään vaikutteet kulkeutuivat hiljalleen tavallisten kansalaisten pöytiin. Nykyään uudet ideat ja ajatukset kulkevat ajatusta nopeammin verkossa. Elävä ruokakulttuuri kukoistaa, kun vanha perinne yhdistyy uuteen ja siirtyy seuraaville sukupolville. Ainutlaatuisen suomalaisen ruokakulttuurin pohjana ovat raaka-aineet, kulttuuriset valinnat ja sukupolvelta toiselle siirtyvä taito.

Naapurimaiden vaikutteet ovat näkyneet esimerkiksi leipomisperinteessä, sienien syömisessä – tai syömättä jättämissessä – ja ruokailutavoissa. Oman mausteensa suomalaiseen ruokakulttuuriin toivat siirtokarjalaiset. Juuri karjalaiset ruoat kuten piirakat ja paisti ovat monille niitä suomalaisimpia ruokia tänä päivänä. Moni karjalaista sukua oleva vaalii ruokalajeja erityisellä rakkaudella, vaikka sotien jälkeen ruokaperinteiden yhdistäminen saattoi tuottaa haasteita esimerkiksi joulupöydässä, kun pöytään piti kattaa kahdet eri pitoruoat.

Muutoksen keskellä

Suomi on taas tilanteessa, jossa suuri joukko ihmisiä etsii täältä turvaa, ja paikkaa johon asettua. Heidän tapansa tulevat varmasti vaikuttamaan myös siihen mitä syödään, miten ja milloin. Se on myös tilaisuus pohtia suomalaista perinnettä, ja sitä kuinka se määritellään. Tehtävä voi tuntua haastavalta, mutta pelkkä uteliaisuus riittää pitkälle. Uusia tuulia voi lähestyä esimerkiksi oman