Syödään yhdessä useammin!

Julkaistu Kategoriat Etusivun tarina, Tarinat

Niitä päiviä osuu vuoteen liian vähän. Kaikki ovat koolla, yksi pesee perunoita ja toinen pilkkoo salaattia. Pöydän alla leikitään piilosta ja kattila porisee. Pian kuuluu halki pihan huuto: ”Syömään!”

Monelle meistä tämä on totta vain jouluna ja juhannuksena. Haluaisimme viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan äärellä, tutkitusti. Söisimme mielellämme perheen kanssa, mutta myös rennosti ystävien ja muiden läheisten seurassa. Kävisimme yhdessä mieluusti vaikka ravintolassa. Miksi emme tee niin?

Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa käytetään muita maita vähemmän yhdessä syömiseen. Kuitenkin 91% suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdessä syöminen perheen tai ystävien kanssa on hieno juttu!

Alkukesällä 2016 julkaistu Syödään yhdessä -tutkimus kysyi yli 2000 suomalaiselta, miten meillä Suomessa arvostetaan yhdessä syömistä ja miten se käytännössä toteutuu kotona, töissä ja kavereiden kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten toiveita yhdessä syömisestä, ja syitä sille ettei näitä toiveita voida toteuttaa.

Tulokset pysäyttävät. Tutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Työpaikoilla lounaan syö päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa noin kolmannes. Joka neljäs jättää väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket. Aiemmat tutkimukset ovat jo kertoneet samaa, yhdessäoloon käytetty aika perheen ulkopuolella on vähentynyt.

Kysyimme yhteisöllisyystutkija VTT Antti Maunulta, miksi näin on?

 ”Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen purkautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä. Lasilliselle meno ja esimerkiksi biletys toimivat samankaltaisena sosiaalisena tekniikkana.” 

Tutkimuksen mukaan meillä on mielestämme liian kiire, emme ole riittävän seurallisia tai olemme osaamattomia ruoka-asioissa syödäksemme yhdessä. Antti Maunun mukaan tällaiset riittämättömyyden ja erillisyyden tunteet ovat peräisin lähihistoriamme muutoksista, kuten nopeasta kaupungistumisesta.

Olemme hämillämme yhteisen ruokailun äärellä, mutta Maunun mukaan ruoka voi tarjota myös tilaisuuden kehittää uudenlaista yhdessäoloa. Syntyneet yhteisölliset ruokailmiöt, kuten ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla ovat saavuttaneet valtavan suosion, sillä ne vastaavat ihmisten yhdessä syömisen tarpeeseen.

Kun nykyään puhumme ruoasta, puhumme helposti proteiineista, hiilareista, kaloreista ja ruokavalioista. Insinöörikansalle on luontevaa puhua numeroista. Yhdessä syömisen on kuitenkin tutkitusti todettu edistävän terveyttä. Kumpi kuulostaa paremmalta, yhteiseen ruokapöytään istahtaminen vai kiireessä hotkaistu proteiinipatukka?

Syödään yhdessä –ilmiön tekijät haluavat saattaa ihmiset yhteisten pöytien ääreen. Me haluamme luoda pysyviä yhdessä syömisen tapoja arkeen ja juhlaan. Meitä on jo noin 100 innostunutta organisaatiota tekemässä Suomesta yhdessä syömisten mallimaata! Syödään yhdessä -hanke on myös osa Suomi100 –juhlavuoden ohjelmaa.