Eskimon lupaus

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Me Eskimolla taistelemme parhaiden makujen puolesta ja haluamme kannustaa suomalaisia syömään yhdessä ulkona. Haluamme jakaa vinkkejä retkieväiden säilyttämiseen ja kuljettamiseen sekä ruoan valmistamiseen luonnossa nuotion, grillin tai retkikeittimen äärellä ruokaturvallisuudesta tingimättä.

Eväät kulkevat helposti repussa Eskimo Tuplis- ja Vetsku -pusseissa tai Elmukelmuun käärittynä. Nuotion äärellä Eskimo-foliovuoat ja -folio auttavat ruoan valmistamisessa ja tarjoilussa.

Raaka-aineet ja valmiiksi kotona tehdyt annokset kulkevat turvallisesti lämpö- ja kylmäsäilytyslaatikoissa, joissa niitä voi säilyttää ajomatkan ajan.

Jaa kanssamme #retkieväs-vinkit Eskimon somekanavissa.

Parhaat hetket koetaan yhdessä aterioiden äärellä!

Tutustu Eskimoon! 
Tutustu Eskimon retkieväät -sivustoon! 
Kurkkaa Eskimon Instagramiin 
Löydä Eskimo Facebookista
Poimi parhaat retkieväsvinkit täältä! 

Asfalttiviidakoiden lupaus

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Me DocArtissa olemme yksi luonnosta ja ihmisen ja luonnon suhteesta kertovien dokumenttielokuvien ja televisiosarjojen johtavia tuotantoyhtiöitä Suomessa. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi sukellamme syötävän hyvään kaupunkiin. Teemme kuusiosaisen kaupunkiluontoa käsittelevän Asvalttiviidakot- dokumenttisarjan, jonka teemoista yksi on kaupunkiviljely. Haluamme innostaa kaupunkilaisia viljelemään omaa ruokaansa, olipa se sitten parveke, piha, palsta, laatikko, kukkapurkki tai puutarha. Asvalttiviidakot nähdään Yle TV1:ssä loppuvuodesta 2017. Sarjassa sukelletaan tunnetun luontodokumentaristi Petteri Saarion kanssa kaupunkiluonnon ihmeisiin elämys ja tunne edellä. Dokumentit ovat Petterin johdattamana löytöretkiä kaupunkiluonnon ja sen hyödyntämisen kiehtovaan maailmaan.

Sarjassa tutkitaan kaupunkiluontoa kuuden eri teeman kautta: Lääkäri määrää luontoa on dokumentti luonnon parantavasta voimasta, Syötävän hyvä kaupunki on dokumentti ruoantuotannosta kerrostalojen keskellä, Kaupungissa suhisee on luontodokumentti betoniviidakosta, Kalmanlehto, elämänkehto on dokumentti hautausmaan luonnosta, surun maisemasta ja kuolemasta elämän polttoaineena, Luontoa ei voi leikkiä loppuun  on luonto lasten ja aikuistenkin leikkikenttänä ja Hallitusti hoitamaton dokumentti kysyy ”Miten kaupunkiemme pihoja, puistoja ja kaupunkimetsiä tulisi hoitaa?”

Asvalttiviidakot haastaa meidät katsomaan ympärillemme uudella tavalla, ymmärtämään kaupunkiluonnon ja -ympäristön keskeisen merkityksen hyvinvoinnillemme.Se kannustaa suvaitsemaan ja arvostamaan erilaisuutta ja etsimään rohkeasti ratkaisuja kaikenikäisten kaupunkilaisten elinympäristön parantamiseksi. Se muistuttaa, että kaupungeissa asuvat ihmiset ratkaisevat teoillaan myös niiden tulevaisuuden, jotka asuvat kaupunkien ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen eteneminen, luonnonvarojen käytön kestävyys, ilman ja vesien puhtaus ovat kaupunkilaisten käsissä – ja vastuulla. Sarjan kuvauskohteina on kahdeksan kaupunkia: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Porvoo, Lappeenranta ja Hämeenlinna. Asvalttiviidakot-sarjan Syötävän hyvä kaupunki -dokumentti kertoo kaupunkiviljelyn uudesta tulemisesta. Dokumentin avulla kaupunkilaisia halutaan innostaa kasvattamaan omaa ruokaansa, ja siten syömään yhdessä

Tutustu Asfalttiviidakoihin Facebookissa!
Tutustu DocArtiin

Päiväkoti Mellin lupaus

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Olemme maaseudun päiväkoti, jossa kylän varhaiskasvatusikäiset lapset kokoontuvat päivittäin. Päiväkodissamme on tällä hetkellä 45 lasta ja 32 perhettä.

Me päiväkoti Mellissä edistämme yhteisiä ruokailuhetkiä perheissä. Haluamme korostaa yhteisen ruokailuhetken tärkeyttä lapsen kasvussa ja kehityksessä. Haluamme lisätä yhteisöllisyyttä isovanhempien, kummien, ystävien, naapureiden ym. kanssaihmisten välillä.

Tekomme yhdessä syömisen edistämiseksi ovat 6. päivän bileet omilla, päiväkodin arkeen soveltuvilla Syödään yhdessä- teemoilla Suomen ruokakulttuuria edistäen. Järjestämme myös lähikoulumme Asemanseudun koulun kanssa yhteisen, perheille suunnatun ruokailutapahtuman, 100 päivää ennen Suomen itsenäisyyspäivää vuonna 2017.

 

 

Maistuvan maaseudun lupaus

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Maa- ja kotitalousnaiset juhlivat satavuotiasta Suomea teemalla Maistuva maaseutu. Tapahtumia on ympäri vuoden, painottuen syksyyn. Sadonkorjuun jälkeen syys-lokakuussa kutsumme kaikki viettämään perinteistä maaseudun juhlaa, kekriä! Juhlia järjestetään sata ympäri Suomen. Lokakuun 6. päivä yhdistykset vievät kekrin tunnelmaa sataan vanhainkotiin tai palvelutaloon Makumuistoja-tempauksessa. Uutispuuroa, kekritarinoita, yhteislaulua – yhdessä syöden!

Maistuva maaseutu -kampanja herättää unohtuneen kekriperinteen uuteen kukoistukseen yhteisöllisten sadonkorjuujuhlien avulla. Tavoitteena on kasvattaa ylpeyttä maaseudusta maistuvien makujen ja elämyksien lähteenä. Näin voimme kasvattaa uudenlaista kiinnostusta maakuntien ruokaperinteitä ja raaka-aineita kohtaan! Haluamme tuoda ihmiset yhteen, niin kylillä kuin maakunnissa.  Haluamme luoda uusia perinteitä, jotta Suomi olisi tulevaisuudessa entistä yhteisöllisempi maa. Tätä ajatellen varmistamme, että kampanjan aikana luodut materiaalit ja käytännöt jäävät elämään maakunnissa myös juhlavuoden jälkeen.

Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset ja yhdistykset järjestävät sata yhteisöllistä keri- tai muuta ruokatapahtumaa ympäri Suomen vuoden 2017 aikana, painottuen syksyyn. Kampanja käynnistetään Naisvoimaa-viikolla 30.1.–5.2.2017. Tapahtumien sisällöt vaihtelevat maakunnittain. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus valmistaa ohjeet ja markkinointimateriaalia tilaisuuksien toteuttamiseen.

Yhdistykset ja piirikeskukset voivat mm. järjestää Maistuva maaseutu -kekrijuhlia (erityisesti 27.8.2017), viedä Maistuvaa maaseutua päiväkoteihin, kouluihin, vanhainkoteihin, vastaanottokeskuksiin tai muille erityisryhmille tai järjestää Maistuva maaseutu -markkinoita tai tuottajatoreja kaupungeissa, kylissä, tiloilla ja yrityksissä

Maistuva maaseutu -tilaisuudet kootaan nettisivuille www.maistuvamaaseutu.fi.
Maistuva maaseutu on osa Syödään yhdessä -kokonaisuutta ja siten juhlavuoden virallista ohjelmaa.

#maistuvamaaseutu #maajakotitalousnaiset

Kuva: Timo Viljakainen

Yhteismaan lupaus

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Kaikki alkoi vuonna 2013 Helsinki-päivän suuresta illallisesta, jossa katettiin valmiiksi tuhannen hengen illallispöytä Pohjoisesplanadin ajoradalle. Pöytään saattoi kuka tahansa varata maksuttomia lippuja, itselleen ja läheisilleen. Paljon se ei vaatinut, riitti että toi mukanaan hyvää ruokaa, omat astiat ja hyvät tyypit. Yhdessä syömisen menestysresepti oli löytynyt!

Pian sana levisi, ja muutkin kaupungit halusivat järjestää omia yhteisillallisiaan: Turku, Tampere, Seinäjoki, Tapiola ja Jyväskylä järjestivät omat illallisensa Yhteismaan avustuksella. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Yhteismaa haastaa lisää kaupunkeja mukaan!

Sitä varten on rakennettu selkeä palvelupaketti, jossa Yhteismaa vastaa tapahtumakonseptin visuaalisesta ilmeestä, viestinnästä, kaupunkikohtaisista nettisivuista ja varausjärjestelmästä, ja mukaan tulevat kaupungit voivat tehdä paikallisen toteutuksen itsenäisesti milloin tahansa juhlavuoden aikana. Kokonaisuudesta aiotaan rakentaa yhteinen tarina.

”Eihän me arvattu silloin, että tällainen idea, jossa suljetaan Esplanadi autoilta ja katetaan niiden tilalle 1000 -hengen illallispöytä, että innostuuko jengi tästä ideasta. Me laitettiin ne varaukset nettiin – ja kaikkien hämmästykseksi paikat menivät 2 minuutissa ja 27 sekunnissa. Yli 20000 ihmistä yritti samaan aikaan varata lippuja! Ensimmäinen illallinen oli muutenkin valtava jännitysmomentti. 20 minuuttia illallisen alkamisen jälkeen alkoi raju sadekuuro, mutta ihmiset olivat varautuneet sateenvarjoin. Lopulta illallisella viivyttiin loppuun asti. Monet halusivat sinnitellä sateessa ihan vain sen vuoksi, että kaupunki jatkaisi tapahtumaa tulevaisuudessakin.” Tanja Jänicke, Yhteismaa

Yhteisillallisten liput ovat tunnetusti menneet aina hetkessä, ja moni halukas ei ole päässyt mukaan. Siitä syntyi ajatus Illallisesta taivaan alla KAIKKIALLA -yhdestä illasta jolloin kuka tahansa voi järjestää oman illallisensa missä tahansa kaupungin yhteisessä tilassa, jalkakäytävällä, puistossa, rannalla, aukiolla, ja kutsua mukaan omat vieraansa – ystävät, naapurit, tutut tai tuntemattomat.

Perinteisesti illallinen taivaan alla KAIKKIALLA on järjestetty Helsingissä sen viikon torstaina, jolloin koulut alkavat. Vuonna 2016 osallistujia oli Helsingissä noin 2500-3000 eri puolilla kaupunkia, ja ihmisten itsensä järjestämien illaisten koko vaihteli 150:n hengen illallisista kahden hengen illallisiin.

Ja juhlavuoden kunniaksi tämäkin uusioperinne on tarkoitus levittää koko Suomeen! Silloin illallista KAIKKIALLA vietetään poikkeuksellisesti lauantaina 26.08. 2017.

Suomalaiset haluavat syödä yhdessä, kunhan heille vaan tarjotaan siihen mahdollisuuksia. Illallinen taivaan alla on upea esimerkki tästä!

Luonnon päivien lupaus

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Se on matka, joka pitää kokea itse. Vuodenaikojen huikaiseva kiertokulku. Siitä huolimatta, että räntäsateen keskellä lähes joka vuosi joku pohtii muuttoa kaukomaihin, moni meistä jää. Talvi, kevät, kesä, syksy – kaikki tulevat vuorollaan, varmasti. Siinä on jotain rauhoittavaa. Moni kaukomatkalle lähtenyt miettii kuuluisan laulun sanoin, mitä siitä kertoisin?

Sukeltaisiko talveen, ja kuvailisi valkoisena pölisevät pakkaslumihanget? Vai tauottomalta tuntuvan loskan ja räntäsateen. Sitä on vaikea sanoin kuvailla, kuinka hiljainen metsä on helmikuisena talvipäivänä, kun hangilla ei liiku mikään.

Ja sitten, vain viikkojen päästä: kaikki on täynnä kuhinaa! Kuinka kuvailisi parhaiten sen jokavuotisen riemunkiljahduksen, joka karkaa kun löytää ensimmäisen leskenlehden? Sen vähän keventyneen olon, kun taivaanranta rusottaa vähän pidempään illalla. Joko tuolla lensi pääsky? Luonto heräilee villinä, ja saa suomalaisetkin villiintymään!

Kylmä ja vähäluminen. Pilke silmäkulmassa muotoiltu vastaus kysymykseen Suomen kesästä kertoo paljon suomalaisesta huumorintajusta. Oikeasti olemme umpirakastuneita: kesä kestää vain kolme kuukautta, ja koko Suomi haluaa ottaa siitä kaiken irti. Ympäri vuorokauden. Kun on kuullut kuikan huudon tyynellä järvellä yöttömän yön auringon kajossa, ei voi kuin rakastua korviaan myöten Suomen kesään.

Suomen luontoa on syytä juhlia. Siksi Luonnon päivät 2017 järjestää neljä luontoon yhdessä menemisen päivää satavuotiaan Suomen kunniaksi. Suomalaiset halutaan saada sukeltamaan talveen (4.2.2017), villiintymään keväästä (22.5.2017), rakastumaan kesäyöhön (17.6.2017) ja juhlimaan Suomen upeinta luontoa (26.8.2017) sata päivää ennen virallista itsenäisyyspäivää.

Luonnon päivät 2017 tehdään yhdessä. Mukana on 40 organisaatioita, joiden joukossa on myös Syödään yhdessä -ilmiö ja ELO -säätiö. Luonnon päivät 2017 on virallinen Suomi 100 -ohjelmahanke ja se toteutetaan valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -sihteeristön tuella.

#luonnonpaivat #suomi100

Luonnon päivien verkkosivut löydät osoitteesta www.luonnonpaivat.fi! 

Leijona Catering

Julkaistu Kategoriat Etusivun tarina, Tekijät

Catering Oy on suomalainen ruoka- ja ravintolapalveluja tarjoava yritys. Suurin asiakkaamme on Puolustusvoimat, jolle toteutamme kaikki ruokapalvelut. Toinen liiketoiminta-alueemme on henkilöstö- ja opiskelijaruokailu.  Palvelemme yli 50 toimipisteessä Raaseporista Sodankylään, ja palveluksessamme on noin 470 catering-alan erikoisosaajaa. Asiakkaamme nauttivat päivittäin yli 70 000 valmistamaamme ateriaa.

Valmistamme ateriat itse paikan päällä puhtaista, kotimaisista raaka-aineista. Haluamme tarjota asiakkaillemme päivän parhaita hetkiä – terveellistä ja maistuvaa ruokaa, joka edistää hyvinvointia. Unelmamme on, että yhä useampi syö yhä enemmän kotimaista ruokaa, nauttii yhteisistä ruokahetkistä ja voi paremmin.

Leijona Catering from Marc sabat on Vimeo.

Leijona Catering from Marc sabat on Vimeo.

Leijona

Kanresta

Julkaistu Kategoriat Etusivun tarina, Etusivun teema, Tekijät

 

Kanresta luo herkut kulttuurin ystäville! Yritys on Suomen johtava kulttuuri- ja kokoustalojen ravintoloitsija, joka kattaa pöydän esimerkiksi Finlandia-talossa, Tiedekeskus Heurekassa, Suomen Kansallisoopperassa ja Lahden Sibeliustalossa. 

Koko maassa toimiva yritys tarjoaa monipuolisia kahvila-, henkilöstöravintola- ja tilausravintolapalveluja. Toiminnan sydämessä on halu luoda ainutlaatuisia herkutteluhetkiä, jotka kuvastavat asiakkaita ainutlaatuisella tavalla. Kanrestan asiakkaana voit samanaikaisesti myös syödä hyvää ja tehdä hyvää; yrityksen toiminnalla tuetaan Suomen Sydänliittoa, Lastentautien tutkimussäätiötä, Vanhustyön keskusliittoa ja Suomen Mielenterveysseuraa.

Haluamme syksyllä 2017 kutsua kanssamme yhdessä syömään tukemiemme järjestöjen kokijoita ja tekijöitä. Haluamme luoda elämyksellisiä ja hauskoja yhteisiä hetkiä esim. mielenterveyskuntoutujille, vanhuksille tai sydänlapsille. Samalla haluamme tutustuttaa työntekijöitämme jäsenjärjestöjen tekemään tärkeään työhön – jonka taas henkilöstömme joka päivä omalla työllään mahdollistaa!

Tutustu Kanrestaan verkkosivuilla!

Kanresta_logo_cm

Syödään yhdessä Suomi 100 -ystävämessuilla

Julkaistu Kategoriat Etusivun tarina, Tarinat

Juhlavuoden rakentajat täyttivät Helsingin Hietalahdessa sijaitsevan Teatteri Toivon ulkona raivonneesta ukkosmyrskystä huolimatta, kun Uudenmaan Suomi 100 -ystävämessut toi yhteen yli 60 juhlavuoden tekijää. Paikalle saapui kuntien, järjestöjen ja valtakunnallisten hankkeiden edustajia.

Syödään yhdessä -hanketta esitteli valovoimainen projektipäällikkömme Sini Garam, joka tiivisti monipolvisen hankkeen taiturimaisesti 4 minuutin mittaiseen puheenvuoroon.

Hanke-esittelyjen jälkeen vieraat kerääntyivät erilaisten teemojen ympärille ohjattuihin ryhmäkeskusteluihin. Yhtenä teemana oli luonnollisesti ruoka, ja ryhmäkeskusteluissa Syödään yhdessä -hanke herätti runsaasti kiinnostusta. Oli ilo tavata sekä jo olemassa olevia yhteistyökumppaneita, että uusia tuttavuuksia!

Uudenmaan liiton Suomi 100 -ystävämessuilla syötiin yhdessä herkullista kakkua, ja jaettiin upea iltapäivä. Esillä olleet projektit olivat kekseliäitä ja monipuolisia. Iltapäivällä esittäytyi yhteensä kymmenen valtakunnallista hanketta, joukossa mm. Luonnon päivät 2017, Koko Suomi tanssii, Mahdollisuuksien hevonen ja Tulevaisuuden kuusi.

Syödään yhdessä useammin!

Julkaistu Kategoriat Etusivun tarina, Tarinat

Niitä päiviä osuu vuoteen liian vähän. Kaikki ovat koolla, yksi pesee perunoita ja toinen pilkkoo salaattia. Pöydän alla leikitään piilosta ja kattila porisee. Pian kuuluu halki pihan huuto: ”Syömään!”

Monelle meistä tämä on totta vain jouluna ja juhannuksena. Haluaisimme viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan äärellä, tutkitusti. Söisimme mielellämme perheen kanssa, mutta myös rennosti ystävien ja muiden läheisten seurassa. Kävisimme yhdessä mieluusti vaikka ravintolassa. Miksi emme tee niin?

Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa käytetään muita maita vähemmän yhdessä syömiseen. Kuitenkin 91% suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että yhdessä syöminen perheen tai ystävien kanssa on hieno juttu!

Alkukesällä 2016 julkaistu Syödään yhdessä -tutkimus kysyi yli 2000 suomalaiselta, miten meillä Suomessa arvostetaan yhdessä syömistä ja miten se käytännössä toteutuu kotona, töissä ja kavereiden kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten toiveita yhdessä syömisestä, ja syitä sille ettei näitä toiveita voida toteuttaa.

Tulokset pysäyttävät. Tutkimuksen mukaan vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Työpaikoilla lounaan syö päivittäin yhdessä työkavereiden kanssa noin kolmannes. Joka neljäs jättää väliin yhteiset lounas- ja kahvihetket. Aiemmat tutkimukset ovat jo kertoneet samaa, yhdessäoloon käytetty aika perheen ulkopuolella on vähentynyt.

Kysyimme yhteisöllisyystutkija VTT Antti Maunulta, miksi näin on?

 ”Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen purkautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä. Lasilliselle meno ja esimerkiksi biletys toimivat samankaltaisena sosiaalisena tekniikkana.” 

Tutkimuksen mukaan meillä on mielestämme liian kiire, emme ole riittävän seurallisia tai olemme osaamattomia ruoka-asioissa syödäksemme yhdessä. Antti Maunun mukaan tällaiset riittämättömyyden ja erillisyyden tunteet ovat peräisin lähihistoriamme muutoksista, kuten nopeasta kaupungistumisesta.

Olemme hämillämme yhteisen ruokailun äärellä, mutta Maunun mukaan ruoka voi tarjota myös tilaisuuden kehittää uudenlaista yhdessäoloa. Syntyneet yhteisölliset ruokailmiöt, kuten ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla ovat saavuttaneet valtavan suosion, sillä ne vastaavat ihmisten yhdessä syömisen tarpeeseen.

Kun nykyään puhumme ruoasta, puhumme helposti proteiineista, hiilareista, kaloreista ja ruokavalioista. Insinöörikansalle on luontevaa puhua numeroista. Yhdessä syömisen on kuitenkin tutkitusti todettu edistävän terveyttä. Kumpi kuulostaa paremmalta, yhteiseen ruokapöytään istahtaminen vai kiireessä hotkaistu proteiinipatukka?

Syödään yhdessä –ilmiön tekijät haluavat saattaa ihmiset yhteisten pöytien ääreen. Me haluamme luoda pysyviä yhdessä syömisen tapoja arkeen ja juhlaan. Meitä on jo noin 100 innostunutta organisaatiota tekemässä Suomesta yhdessä syömisten mallimaata! Syödään yhdessä -hanke on myös osa Suomi100 –juhlavuoden ohjelmaa.