Iso Kirja

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Iso Kirja ry on Keuruulla sijaitseva kristillinen kansanopisto ja konferenssikeskus, joka järjestää kesäisin myös suurtapahtumia, joista suurin on Juhannuskonferenssi.
Tavoitamme vuodessa noin 50 000 ihmistä. Olemme huomioineet Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ja Reformaation 500-vuotismerkkivuoden ohjelmassamme, erityisesti kesän 2017 Juhannuskonferenssia. Haluamme edistää Suomen henkistä, hengellistä ja kulttuurista hyvinvointia.
Teemme yhteistyötä seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Saimme kesällä 2017 Keurusseudun yrittäjiltä vuosittain jaettavan Keuruun kehittäjä -tunnustuspalkinnon.

 

Ruokateatterin teko

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Järjestämme syksyn aikana kuusi SYÖMÄÄN! -tapahtumaa Kuopiossa. Satunnaisia ohikulkijoita Kuopion keskustassa kutsutaan yhteisen ruokapöydän ääreen syömään. Tarjolla on puuroja, keittoa tms. yksinkertaista suomalaista ruokaa. Tapahtumaa säestää paikallinen jazz- bändi. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Tanssiteatteri Minimi ja Ruokateatteri

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Teemme Ruokateatteria jossa tarjoamme elämyksiä kaikille aisteille, ruokaa, teatteria ja tanssia. Ruokateatteri toimii Tanssiteatteri Minimin osana Kuopiossa ja esityksiä on myös muualla Suomessa. Ruokateatterin missio on tarjota ihmisille elämyksiä hyvän ruuan ja yhteisen pöydän äärellä.
Ruokateatterilla on vuodessa noin 2000 katsojaa. Tulevissa tapahtumissa katamme pöydän kuusi kertaa 25 hengelle.

 

 

Jaana Lahtinen

Julkaistu Kategoriat Etusivun tarina, Henkilöt

Jaana Lahtinen työskentelee kokkina ABC Tikkulassa Porissa. Jaana on työskennellyt ravintola- ja keittiötöissä useamman vuoden ajan ja tekee myös esimiestehtäviä.

ABC oli mukana tekemässä luomupuuron maailmanennätystä 6. syyskuuta. Liikennemyymälöissä tarjotaan tuolloin asiakkaille ilmaiset aamupuurot klo 6-10. Seuraa ABC-ketjua Facebookissa ja katso miten ennätys syntyi!

Miksi yhdessä syöminen on sinulle tärkeää?

Kiireisen arjen keskellä yhteisessä ruokailussa pääsemme koko perhe keskustelemaan päivän kuulumiset. Lapset varmasti aikuisena muistavat yhteiset ruokailuhetket ja toivottavasti jatkavat perinnettä.

Miten itse toteutat sitä arjessa?

Vuorotöitä tekevällä perheellä yhteisen ajan löytäminen on välillä haastavaa, mutta ruokailemme yhdessä aina kun mahdollista. Tavoitteemme on kokoontua ainakin kerran päivässä. Aku Ankat ja kännykät jätetään ruokapöydästä pois. Tärkeintä on keskittyä yhteiseen hetkeen.

Vinkkisi yhdessä syömisen lisäämiseen?

Aika pitää tehdä. Jos yhteinen ruokailu ei onnistu, niin järjestämme vaikka yhteisen välipala- tai iltapalahetken.

Syödään yhdessä maatiloilla

Julkaistu Kategoriat Etusivun teema, Teemat

Tavallaan olemme kaikki maalaisia. Suomi kaupungistui ja teollistui 1900-luvun puolivälissä niin hämmästyttävän hurjaa vauhtia. Maaseudun pojista ja tyttäristä kasvoi hypermarketeissa asioivia kaupunkilaisia. Yhteisöllisyyden murros on vielä kesken, ja isovanhempien elämänohjeista voi olla apua uusia yhteisöjä rakentaessa.

Kotona maalla

Vielä 1900-luvulla suurin osa suomalaisista eli omavaraista elämää. Kaupasta ostettiin vain harvoja tarvikkeita ja ruokia. Suomalaiset asuivat maatiloilla, ja ruoka tuli läheltä – omalta pellolta tai navetasta. Sadonkorjuun aikaan nautittiin yhdessä kovan työn antimista.

Kotimainen maatalous uudistui voimakkaasti 1860-luvulla, mikä tarkoitti että ruokaa oli enemmän kuin koskaan aiemmin.  Nuoret isännät ja emännät saivat ideoita lehdistä ja eri tahojen järjestämistä koulutuksista. Myös puutarhaviljely edistyi, ja se sai taloudellista merkitystä. Tuotettujen raaka-aineiden hinnat nousivat, ja maanviljelyyn investoitiin. Myös valtio alkoi tukea voimakkaammin tuotantoa. Maatalous muuttui leipäviljan tuotannosta lypsykarjapainotteiseksi. Tekniikan kehitys paransi ruoan tuotantoketjua monin tavoin. Ensimmäiset tehdasvalmisteiset maatalouskoneet tulivat tiloille, ja keinolannoitteet lisäsivät satomääriä.

Omavaraisuus säilyi ihanteena teknistymisestä huolimatta. Vielä 1920- ja 30-luvuilla suomalaiset maatalot olivat lähes täysin omavaraisia. Kaupasta haettiin yleensä vain sokeri, suola, kahvi ja tupakka. Yhä useampi viljeli myös kotipuutarhassaan monenlaisia suhteellisen uusia herkkuja, kuten porkkanaa, punajuurta, lanttua, naurista, hernettä, avomaankurkkua, tomaattia, musta- ja punaherukkaa ja karviaismarjoja. Liha yleensä teurastettiin oman tilan karjasta.

Ruokavarastojen merkityksestä

Sota toi elintarvikepulan, mutta näytti myös yhteisöllisyyden voiman. Hyytynyt tuonti jätti kaupat tyhjiksi, ja säännösteltyjen ruokatavaroiden keskellä naapurin, suvun ja tuttavien tuki nousi tärkeäksi. Maaseudun omavaraisilla taloilla peruselintarvikkeita yleensä riitti, mutta kaupungeissa tilanne oli hankala – ostettavaa ei yksinkertaisesti riittänyt. Moni sai onneksi tukea maaseudulla asuvilta sukulaisilta tai ystäviltä, kun juureksia, lihaa, maitoa ja kananmunia riitti myös kaupunkiin muuttaneille tuttaville ja perheenjäsenille. Huolenpidon ja talkoohengen merkitys iskostui meihin juuri sotien aikana.

Hajosiko maaseudun yhteisö?

Maanviljely muuttui viimeistään 1960-luvulla elämäntavasta yrittäjyydeksi. Samaan aikaan Suomessa ennen näkemätön joukko muutti pois maaseudulta kasvaviin kaupunkeihin. Ensimmäiset automarketit ja lähiöt rakennettiin. Maaseudun pienet, tiiviisti yhteen sidotut yhteisöt vaihtuivat kaupungin vilinään. Suvut hajaantuivat sukutiloilta eri paikkakunnille, ja ydinperheet muuttuivat uudeksi normaaliksi.

Elämäntavan ja politiikan keskiöön nousivat yksilöt yhteisöjen sijaan. Kadotimmeko siis yhteisöllisyyden, kun muutimme kaupunkiin? Maaseudulle jäivät vanhat kyläyhteisöt, mutta toisaalta kaupunkilaiset muodostivat nyt uusia yhteisöjä – naapurustoja, kaveripiirejä töissä, koulussa ja harrastuksissa. Nyt myös viljely tuo taas kaupunkilaisiakin yhteen. Samaan tapaan, kuin aikanaan koko kylä kokoontui yhdessä keräämään pelloille satoa talteen kokoontuvat nykyään urbaanit viljelijät yhteispalstoilleen nauttimaan ulkoilmasta. Ja tietenkin syömään yhdessä.

Tero Hänninen

Julkaistu Kategoriat Henkilöt

Tero Hänninen työskentelee ravintolakaupan kehityspäällikkönä ABC-ketjuohjauksessa. Vaikka Teron työpiste sijaitsee virallisesti Helsingissä Ässäkeskuksessa, hän viettää ison osan vuodesta kentällä tapaamassa ABC-liikennemyymälöiden keittiöhenkilökuntaa. Terolle tärkeää on ruoan laatu ja tuoreus. Hän haluaa, että asiakas voi aina luottaa saavansa ABC-asemalta maukasta evästä pieneen tai isompaan nälkään.

Miksi yhdessä syöminen on sinulle tärkeää?

Perheeseeni kuuluu vaimoni lisäksi 15-, 12- ja 7-vuotiaat lapset. Harrastukset ja muut menot pitävät meidät kaikki kiireisinä, joten yhteinen aika on usein kortilla. Koko perhe kokoontuu vähintään kerran päivässä arkisin saman pöydän ääreen. Tuolloin vaihdetaan päivän kuulumiset, suunnitellaan seuraavia päiviä ja jutustellaan muutenkin rauhassa. Nämä hetket ovat itselle ja tietysti koko perheelle erittäin tärkeitä.

Töissä käymme lähes päivittäin yhdessä syömässä työtovereiden kanssa. Tämä pieni hetki antaa mahdollisuuden hengähtää kiireisestä työstä, kun ”maailma” pysähtyy ja voi rauhassa keskittyä tietysti ruokaan, mutta myös ympärillä oleviin ihmisiin.

Miten itse toteutat sitä arjessa?

Yhdessä syöminen on itselle tuttua jo lapsuudesta. Saman ruokapöydän ääreen kokoonnuttiin kotona päivittäin vaihtamaan kuulumiset ja tietysti juhlapäivinä juhlistettiin yhdessä päivää hyvän ruoan parissa. Sama tapa on jatkunut myös itsellä oman perheen parissa. Syömme perheen

kanssa päivittäin vähintään iltapalan yhdessä ja usein myös töiden jälkeen päiväruoan. Viikonloppuisin panostamme ruokaan vieläkin enemmän ja teemme yhdessä koko perheen voimin ruokaa, nautimme ja keskustelemme siitä yhdessä. Käymme myös ravintolassa perheen kesken.

Useamman kerran vuodessa kutsumme myös kavereita kylään ja valmistamme isommalle joukolle hyvää ruokaa. Tällöin panostamme yhdessä syömiseen – onnistunut hetki hyvän seuran ja ruoan parissa on kerrassaan upeaa.

Vinkkisi yhdessä syömisen lisäämiseen?

Pidä kiinni siitä, että syötte perheen kesken vähintään kerran päivässä yhdessä. Yhteiset hetket kavereiden kanssa ruoan parissa ovat myös mukavia. Näitä saat helposti järjestettyä vaikka niin, että jokainen tuo jotain tarjottavaa pöytään – tällöin kukaan ei kuormitu liikaa.

ABC on mukana tekemässä luomupuuron maailmanennätystä 6. syyskuuta. Liikennemyymälöissä tarjotaan tuolloin asiakkaille ilmaista aamupuuroa klo 6-10. Seuraa ABC-ketjua Facebookissa ja kuulet lisää.

 

Autismisäätiö

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Autismisäätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, valtakunnallinen säätiö ja yhteiskunnallinen yritys. Autismisäätiön toiminta koostuu monipuolisista asumiseen, työ- ja päivätoimintaan, ohjaus- ja valmennustoimintaan, terveydenhuollon vastaanottopalveluihin sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaan liittyvistä palveluista.
Osallisuutta ja sosiaalista kuntoutumista edistävissä palveluissa valmennus- ja ohjaus suunnitellaan yksilöllisesti huomioiden palvelun käyttäjän autistisen ajattelun ilmeneminen eri tilanteissa ja ympäristöissä. Asiakkaille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet vaikuttaa oman toiminnan sisältöön. Ohjaamme asiakasta omien tavoitteiden asetteluun ja itsearviointiin. Ohjauksella tuetaan asiakasta valintojen ja suunnitelmien tekemiseen ja löytämään keinoja omantoiminnan ohjauksen vahvistamiseen.

Aviapolis Block Party

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Kokoamme Aviapolis Block Party -kaupunkijuhlaan 25. – 26.8.2017 ihmisiä viettämään Yhdessä-viikonloppua rennosti yhdessä syöden ja alueen ohjelmatarjonnasta nauttien. Aviapolis Block Party on osa Suomi 100 -juhlavuotta.
Aviapoliksen Karhumäenkalliolla ja sen ympäristössä vietettävän kaupunkijuhla Aviapolis Block Partyn ohjelmassa riittää tekemistä!  Piknik-alueella omien eväiden nauttiminen onnistuu sujuvasti. Jos haluat grillata mahdollistamme sen tarjoamalla grillit ja kaasut! Paikalla on myös Conesin supersuosittu makeita ja suolaisia creppejä valmistava ruokarekka & viereisen Clarion-hotellin terassilta löytyvät herkut vaativaankin makuun.
Aviapolis on kaksi päivää täynnä musiikkia, huvittelua ja hauskanpitoa. Lavalla esiintyvät muun muassa Elias Kaskinen & Päivänsankarit ja Avia Talent-kykykilpailun finalistit. Tapahtumassa voit osallistua  muun muassa yhteisöllisen katutaideteoksen tekemiseen, kokeilla taitojasi rap- ja naamiotyöpajoissa, osallistua metsäseikkailuun ja pelata ulkopelejä.
Tervetuloa Aviapolikseen nauttimaan koko päiväksi – tai vaikka kahdeksi.
Taphtuman järjestäjänä on Vantaan kaupunki yhteistyökumppaneidensa kanssa.

Vantaan kaupunki ja kumppanit

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Aviapoliksen Karhumäenkalliolla ja sen ympäristössä 25.- 26.8. vietettävän kaupunkijuhla Aviapolis Block Partyn ohjelmassa riittää tekemistä!  Piknik-alueella omien eväiden nauttiminen onnistuu sujuvasti. Jos haluat grillata mahdollistamme sen tarjoamalla grillit ja kaasut! Paikalla on myös Conesin supersuosittu makeita ja suolaisia creppejä valmistava ruokarekka & viereisen Clarion-hotellin terassilta löytyvät herkut vaativaankin makuun.
Aviapolis on kaksi päivää täynnä musiikkia, huvittelua ja hauskanpitoa. Lavalla esiintyvät muun muassa Elias Kaskinen & Päivänsankarit ja Avia Talent-kykykilpailun finalistit. Tapahtumassa voit osallistua  muun muassa yhteisöllisen katutaideteoksen tekemiseen, kokeilla taitojasi rap- ja naamiotyöpajoissa, osallistua metsäseikkailuun ja pelata ulkopelejä.
Tervetuloa Aviapolikseen nauttimaan koko päiväksi – tai vaikka kahdeksi.
Taphtuma on osa Suomi 100 -juhlavuotta.  Järjestäjänä on Vantaan kaupunki yhteistyökumppaneineen.