Syödään yhdessä turuilla ja toreilla

Julkaistu Kategoriat Etusivun teema, Yleinen

Tori on suomalaisen kesän sydän. Se on kohtaamisten ikivanha näyttämö, jossa ruoka näyttelee tärkeää roolia. Lähes jokaisesta kylästä ja kaupungista löytyy aukea, johon ystävät kokoontuvat vaihtamaan kuulumisia kahvin äärellä. Iloisella markkinahumulla on suomalaisessa kulttuurissa pitkät juuret, ja torilla tavataan edelleen kun on aihetta juhlaan.

Ostoksia ja romantiikkaa

Toriperinteella on juurensa markkinoissa. Ennen vuotta 1859 kaupankäynti oli tarkoin säädeltyä, eikä kauppaa saanut tehdä sovittujen aikojen ja paikkojen ulkopuolella. Kun kauppoja ei ollut, tärkeät ostokset ajoitettiin markkina-aikaan. Markkinoilla oli omat nimensä, esimerkiksi Turussa oli kaksi kertaa vuodessa Heikin markkinat ja Lappeenrannassa puolestaan Marian markkinat. Markkinat ja torit eivät olleet pelkästään kaupanteon paikkoja. Markkinaretkille lähdettiin usein yhdessä tapaamaan tuttuja läheltä ja kaukaa. Niinpä markkinat olivat myös romanttinen paikka, sieltä ostettiin esimerkiksi kihlat.

Uusia kaupan ja kohtaamisten paikkoja

Torikulttuurin voi ajatella siirtyneen kauppakeskuksiin, joihin kokoonnutaan nykyään samaan tapaan viettämään aikaa, syömään yhdessä ja tapaamaan ystäviä. Kauppakeskuksen käytävillä on suuri todennäköisyys kuulla ajankohtaiset kuulumiset ja uutiset. Kauppakeskusten historia alkoi 1970-luvulla, kun ensimmäiset automarketit rakennettiin. Sen jälkeen ne ovat muodostuneet erottamattomaksi osaksi suomalaista arkea. Samaan aikaan monessa kaupungissa harmitellaan paikallisen torin hiljentymistä. Toisaalta torikulttuuri on saamassa uutta tuulta esimerkiksi lähiruokarinkien kautta, jotka tarjoavat tilaisuuden ostaa ruokaa suoraan tuottajalta. Yhä suurempi joukko arvostaa sitä, että voi tavata tuottajan esimerkiksi käyttämiensä kananmunien takana. Lähiruokaringin kokoontuminen on monelle myös tilaisuus tavata samanhenkisiä tuttuja ja vaihtaa kuulumisia.

Suomalaisen street foodin juurilla

Grilli kuuluu torille kuin nakki sämpylään, ja öisessä ruokajonossa suomalaiset kohtaavat hyvässä ja pahassa. Kioskit tulivat suomalaiseen katukuvaan jo 1800-luvulla. Niiden historia liittyy hieman yllättäen hygienian edistämiseen, sillä kaupungeissa saastunut kaivovesi aiheutti 1860-luvulla pullotetun veden ja virvoitusjuomien kysynnän kasvun. Aluksi juomia myytiin liikkuvista kärryistä, vaunuista tai laukuista, mutta valikoima laajeni pian hedelmiin, makeisiin jäätelöön ja tupakkatuotteisiin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla yksi kioski on ylitse muiden: rakastettujen lippakioskien juuret ulottuvat 1930-luvun loppuun. Varsinaisesti ne levittäytyivät Helsinkiin kuitenkin vasta 1950-luvulla. Kioskien valikoima ja koko kasvoivat edelleen 1960- ja 70-luvuilla, jolloin myös R-kioskit alkoivat yleistyä. Alkujaan nopean naposteltavan myyntipisteiksi nousseet kioskit ovat yllättävän monen kohtaamisen tapahtumapaikkoja, oli kyse sitten epäonnisista treffi-illoista tai vuosikymmeniä kestäneistä työporukan kahvihetkistä. Kesällä pienimmänkin kioskin eteen kannetaan muovituoli tai pari, joilla istuskellessa on ihan sallittua jutella myös vieraalle – vaikka säästä.

Kesällä ruoka kulkee porukan mukana

Kesä vietetään yhdessä, ja ruoka kulkee mukana. Torilihikset, eväsleivät ja termarikahvit viedään sinne, missä seura on. Pensasaidan yli on helppo huikata myös naapurit kyläilemään, kahville tai grillaamaan. Kesä on yhteisöllisyyden aikaa, jolloin tavallisista arjen säännöistä on lupa poiketa. Mökin kynnys on hieman matalampi ylittää, ja hiekkatie naapuriin helpompi kulkea. Suurten juhlien lomassa tehdään pieniä tärkeitä tekoja, keitetään kahvit ja leivotaan pullaa. Juuri näillä pienillä arjen kapinallisilla teoilla ja pullakahveilla vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja suhteita toisiin ihmisiin. [O2]

Timo Mikkola

Julkaistu Kategoriat Henkilöt

Tällä kertaa viikon henkilömme on koko kuukauden henkilö! Sinebrychoffin viestintäpäällikkönä työskentelevä Timo Mikkola tietää, että juoma- ja ruokakulttuuri kulkevat käsi kädessä. Yhteisissä hetkissä on jotain pyhää, oli kyseessä sitten olutmaistelu tai aamupala. Sinebrychoffin Youtube -kanavalta kannattaa kesää varten napata talteen vinkit oluen ja ruoan parhaisiin makuyhdistelmiin!

Miksi yhdessä syöminen on sinulle tärkeää?

Varhaisimmat yhdessä syömisen muistikuvani ovat suvun yhteiseltä kesämökiltä, jossa sekä aamiaiset, lounaat että illalliset syötiin oman perheen, isovanhempien, serkkujen, tätien ja setien kanssa yhdessä ison pöydän ääressä, ulkona kesäsään salliessa tai mökin tuvassa takkatulen loimutessa. Uskon, että lapsena koetut hauskat yhdessä syömisen hetket ovat merkittäviä siinä, miten vanhempanakin suhtaudun yhteisiin ruokahetkiin tärkeinä huippuhetkinä.

Yhdessä syöminen tuo ystävät ja tuntemattomat yhteen luontevammin kuin lähes mikään muu sosiaalinen konteksti. Kaikkien pitää syödä, ja syöminen lähes pakottaa ihmiset keskustelemaan keskenään. Yhdessä syöminen on hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin. Juoma ja ruoka ovat helppoja puheenaiheita, ja niissä riittää ihmettelemistä.

Syömisessä on monia sävyjä: Yhteinen aamiainen on aivan erilainen tapahtuma kuin lounas, illallisesta puhumattakaan. Perheen ja sukulaisten kanssa syöminen lisää sidettä, yhteenkuuluvuutta.

Yhdessä syömiseen liittyy tietysti myös yhdessä juomien nauttiminen. Esimerkiksi hyviä oluita on luontevinta maistella syömisen yhteydessä. Itse olen töissä panimolla, joka on jo vuosikausia korostanut oluen ja ruoan yhdistämistä ja oikeaa tarjoilua – sitä viestiä on helppo kertoa eteenpäin. Olut saa ruoan parhaat maut esiin ja toisinpäin.

Ei ihme, että yhteinen ateria on tärkeässä asemassa uskonnoissa tai vaikkapa itämaisissa teeseremonioissa – yhdessä syömisessä on jotain pyhää.

Miten toteutat sitä itse arjessa?

Syön usein ystävien ja avovaimoni kanssa ravintolassa. Suomalainen ravintolakulttuuri elää ja kehittyy ja uusia mielenkiintoisia ravintoloita tuntuu syntyvän joka kuukausi. Kokoonnumme usein ystävieni kanssa syömään jonnekin ja maistelemaan oluita. Ja vaikka jäisi ihan kotiin, hyvä yhdessä tehty ateria nostaa hiljaisemman lauantai-illan ihan uudelle tasolle. Työpaikallani nautin lounaan aina työkaverien kanssa panimolla olevassa Sodexon ravintolassa, jossa on aina hyvää lounasseuraa.

Vinkki yhdessä syömisen lisäämiseen?

Kaikki hyvät asiat tarvitsevat vähän viitseliäisyyttä! Esimerkiksi kaveriporukalla voi sopia, että kerran kuukaudessa tavataan yhteisen aterian merkeissä. Tai mennään kokeilemaan joku uusi ravintola. Yhdessä syömiseen voi lisätä myös ohjelmallisuutta. Esimerkiksi juuri oluen ja ruoan makuparien yhdessä löytäminen voi olla silmiä ja makuhermoja avaava juttu.

Tutustu aiempiin henkilöihin täällä!

Myllyn Paras

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Myllyn Paras on vuonna 1928 perustettu perheyritys. Valmistamme pastaa, hiutaleita, jauhoja, suurimoita, pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Yrityksemme kaksi tehdasta sijaitsevat Hyvinkäällä.

Myllyn Paras -tuotteilla valmistat herkullisia ruokia ja leivonnaisia! Verkkosivuiltamme löydät lähes 3000 maukasta ja testattua reseptiä niin arkeen kuin juhlaankin.

Voit myös liittyä maksuttomaan Myllyn Paras Reseptiklubiin ja saat viikoittain sähköpostiisi ajankohtaisia reseptejä ja inspiroivia artikkeleita. Lisäksi järjestämme klubilaisille omia kilpailuja, klubitapaamisia ym. mukavaa. Tervetuloa Reseptiklubiin!

Seuraa meitä myös somessa:
Facebook
Instagram
Twitter
Pinterest
YouTube

Ylpeys suomalaisesta ruoasta ja juomasta kasvaa yhteisissä pöydissä

Julkaistu Kategoriat Tiedotteet

TIEDOTE 16.6. 2017

Suomi100 -juhlavuonna nähdään suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin esiinmarssi, joka huipentuu kesän ja syksyn sesonkeihin. Kesä alkaa juhannuspöydän varhaisperunalla. Mökkielämä savukaloineen, makkaroineen ja saunaoluineen kokoaa ihmisiä yhteen. Kesän ensimmäinen mansikkakakku ja mustikkapiirakka ovat hyviä syitä kutsua naapurit kahville. Myös kesän monet tapahtumat luovat meille hyvät puitteet syödä yhdessä.

Keskustelu ruoasta ja juomasta käy nyt monipuolisempana kuin koskaan. Ruoan ja juoman kyky yhdistää ihmisiä on noussut isoksi puheenaiheeksi. Mediaseurannat kertovat, että yhdessä syömisen ympärillä tapahtuu paljon. Samaan aikaan meillä myös aletaan nähdä ruokakulttuurimme rikkaudet: omintakeiset, turvalliset ruoat ja juomat, selvät sesongit, puhtaat vedet, maukkaat metsän antimet ja osaavat tekijät.

Ruoka- ja juoma-asioista syntyy välillä kiivasta väittelyä, mutta on teemoja, joista ollaan hyvinkin yksimielisiä. ”Kun ruisleipä valittiin Suomen kansallisruoaksi, ei kuulunut juuri lainkaan vastaväitteitä”, kertoo ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki. Yhtä lailla olemme samaa mieltä siitä, että kesä alkaa ensimmäisistä suomalaisista uusista perunoista ja siitä, että mustikkapiirakka maistuu maidon kanssa ja kylmä olut saunan kanssa. Yhtä mieltä ollaan myös siitä, että meidän kaikkien pitäisi syödä enemmän yhdessä (1).

Omintakeinen juomakulttuurimme – irti arjesta ja saunaolut

Toisin kuin Keski– ja Etelä-Euroopan maissa, Suomessa tavallisimmat ruokajuomat ovat maito ja vesi. Selitys löytyy siitä, että meille maito on tärkeä maataloustuote, siinä missä viini on Keski-Euroopassa. Maidon rinnalla perinteiseen juomakulttuuriimme kuuluu olut.

Tänä päivänä marjoista, yrteistä ja viljasta tehdyt alkoholijuomat ovat tärkeitä vientituotteitamme. Vastaavasti saamme nauttia esimerkiksi monipuolisesta tuontiviinivalikoimasta. Kiinnostus ruoan ja erilaisten juomien makupareihin lisääntyy. Niitäkin nautitaan ja niistä keskustellaan yhteisissä pöydissä.

Vaikka juomakulttuurimme eurooppalaistuu, on meillä kansana edelleen myös omintakeisia piirteitä.  ”Suomalaiseen juomakulttuuriin kuuluu juomisen itsesäätelyä: me emme pääsääntöisesti juo arjessa, vaan alkoholi pyritään pitämään erillään jokapäiväisestä elämästä. Sen sijaan lasillinen liittyy rentoutumiseen ja työstä irrottautumiseen. Hyvä juominen toimii yhdessäolon voiteluaineena, juomistilanteissa rakennetaan siltoja toisten ihmisten luo, sanoo yhteisöllisyystutkija Antti Maunu. Kun kesällä irrottaudutaan työstä, on monilla mahdollisuus ottaa lasillinen myös päivän aterioilla ja kesän retkillä. Meille niistä syntyy omia pieniä juhlahetkiä, kun se Keski-Euroopassa on osa myös työarkea (2).

Pitkään alkoholitutkijana toiminut Maunu tietää, että alkoholi voi myös polttaa siltoja ja syrjäyttää. ”Hyötyjen maksimointi, haittojen minimointi ja molempien puolten ymmärtäminen on hyvä ohjenuora niin meille suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille”, Antti Maunu muistuttaa.

Suomalaisella saunalla on sydämissämme erityinen paikka. Saunominen ja rituaali ja yhteinen saunahetki yhdistää. Saunaolut on tiivis osa juomakulttuuriamme. Kuluttajatutkimusten (3) mukaan useampi kuin joka viides olut nautitaan saunomisen yhteydessä.

Kuudennet päivät, Herkkujen Suomi ja Maailman suurimmat kyläjuhlat

Suomi 100 –juhlavuoden yksi kärkiteemoista on Syödään yhdessä. Kuukausien kuudensien päivien nimikointi erilaisilla ruokateemoilla on jo nyt innostanut suomalaisia yhteisiin pöytiin.  Nyt alkaa loppukiri ja Suomen 100-vuotisjuhlapäivä 6.12. on upean vuoden upea huipennus.

Kesä alkoi grillikauden avajaisilla 6.5., kesäkuussa 6.6. vietettiin koko Suomen kahvihetkeä. Heinäkuussa 6.7. on kansallisrunoilija Eino Leinon päivä.  Silloin on aika kutsua naapurit kylään, lausua oodi suomalaiselle ruoalle ja juomalle – ja nostaa malja Suomelle. Jokainen valitkoon oman maljansa; maitoa, mansikkamehua, olutta, kuohuviiniä vai jotakin muuta­ – kunhan ollaan yhdessä.

Loppukesällä leivotaan ja syödään yhdessä mustikkapiirakkaa, kun 6.8. vietetään ensimmäisen kerran koko kansan mustikkapiirakkapäivää. Piirakoiden teko on suomalaisilla verissä ja suomalainen mustikka on omaa luokkaansa sekä makunsa että terveysominaisuuksiensa takia.  6.9. tehdään luomupuuron syönnin maailmanennätys.

Ruoka – ja juomakulttuurimme on näyttävästi esillä Herkkujen Suomi –tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla 3.-5.8.17. Samalla järjestetään kotimaisten oluiden Syystober –tapahtuma. Tänä vuonna Herkkujen Suomen teema on Syödään yhdessä.

Laita kalenteriisi 26.8., Maailman suurimmat kyläjuhlat! Silloin on luvassa satoja tilaisuuksia syödä ja juoda yhdessä koko Suomessa. Kuorot laulavat kansallispuistossa ja kaupunkien keskustoissa syödään yhdessä taivaan alla. Jokaisella on mahdollisuus koota oma porukka syömään yhdessä. Missä sinä olet silloin?

Lue lisää www.syödäänyhdessä.fi
Käy katsomassa myös Syödään yhdessä –kalenteri.

 ELO-säätiö

Johtaja Seija Kurunmäki
Seija.kurunmaki@elo-saatio.fi puh.  0400 460894

Projektipäällikkö Sini Garam
sini.garam@elo-saatio.fi , puh. 050 5870929

Tiedottaja Susanna Haavisto
susanna.haavisto@elo-saatio.fi, puh. 040 5060185

Tutkija, VTT Antti Maunu
maunuan@gmail.com 040 832 5057

  1. Syödään yhdessä –tutkimus
  2. Humalan tällä puolen–tutkimus, pdf
  3. Oluttutkimus: Norm Shopper Decision Tree 2013

Artikkelit ja kuvituskuvat ovat vapaasti käytettävissä:

Artikkelit https://www.dropbox.com/sh/jq523zhbaxbudw5/AABepsXASFUHT2ZVFtlTOQYva?dl=0

Kuvapankki https://www.dropbox.com/sh/kg1uuatcfczjbcd/AADMqoTSlzOfoiN5fa8Mxh0Qa?dl=0

Syödään yhdessä –hanke lyhyesti

Yhdessä syöminen lisää monin tavoin hyvinvointia ja on kaikille mieluisaa. Silti Suomessa syödään yhdessä vähemmän kuin missään muussa Europan maassa. Suomi 100-juhlavuonna tähän tehdään yhteisvoimin pysyvä muutos. Teemavuotta vetää ELO-säätiö eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö

Syödään yhdessä –hankkeessa on mukana yli 150 yritystä, yhteisöä ja järjestöä. Myös monet yksityiset ihmiset ovat lähteneet mukaan kokoamaan perhettään, tuttaviaan ja työtovereitaan yhteisten pöytien ääreen. Kuukausin kuudensina päivinä annetaan erityinen syy kokoontua yhteen. Satojen juhlavuoden tapahtumien teema on #syödäänyhdessä. 26.8. vietetään maailman suurimpia kyläjuhlia.
Etsi itsellesi mieluinen tai järjestä omasi.  Lisätietoja www.syödäänyhdessä.fi tai facebook Syödäänyhdessä.

Syödään yhdessä –hankkeen kumppanit 11.6.2017

Anton&Anton, Alko, Altia, A-Lehdet, Apetit, Atria, Arabia, Arkea, Avecra , Ammattikeittiöosaajat Ry, Asukastalo Mylläri, Ammattikorkeakoulu Savonian Restonomiopiskelijat, Boreal, Chipsters, Creatimagia, Docart, Dieta, Eat My Turku, Eläkeliitto, Elo-Säätiö, Eskimo, Etl, Evl, Espoo Catering, Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät, Fazer, Family Matters, Finlayson, Finnair, Finpro, Fiskars, Folkhälsan Välfärd Ab, Food From Finland, Food&Fun, Fredman Group, Gastronomien Seura, Halti, Haaga-Helia, Hk, Helsingin Mylly, Helsingin Yliopiston Kotitalousopettajaopiskelijat, Hotelli- Ja Ravintolamuseo, Hyvää Suomesta, Hus, Itämeren Alueen Terveet Kaupungit Ry, Invalidisäätiö, Kalliolan Setlemettitalo, Kadia, Katalonian Suomalaisten Suomi100 –Juhlatoimikunta, Kajaanin Mamselli, Kanta-Hämeen Savolaiset Ry, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Restonomiopiskelijat, Kanresta, Kuusamon Kaupungin Ateriapalvelut, Koulutuskeskus Salpaus, Katajanokkaseura Ry, Kekkilä, Kestävän Kehityksen Toimikunta, Keittiömestarit, Keliakialiitto Ry, Kirkkohallitus, Kiddielicious Kitchen –Blogi, Kihniön Kunta, Kustavin Kunta, Kulttuurirahasto, Kotipizza, Laihian Mallas, Lamminsahti, Leijona Catering, Leipätiedotus, Liiveri Ry, Lopen Kunta, Maaseudun Tulevaisuus, Metsästäjäliitto, Metsähallituksen Luontopalvelut , Maa- Ja Kotitalousnaiset, Maaseudun Sivistysliitto, Mara, Martat, Martha Fb, MLL, MMM, Mtk, Myllyn Paras, Maito Ja Terveys Ry, Myrsky Lasten Ja Nuorten Säätiö, Naturpolis, Nurmijärven Kunta, OPH, Palmia, Paulig, Panimoliitto, Pielaveden Kunta, Pienpanimoliitto, Proagria, Pro Luomu, Prokala, Pore Ry, Polli Ry, Porvoon Kaupunki, Porvoon Vanhempainyhdistykset Ry, Pietarsaaren Kaupunki, PTY, Palvelukeskus Helsinki, Pernod Ricard Finland, Perho Liiketalousopisto, Perheet Safkaa, Päiväkoti Ankkalampi , Päiväkoti Melli, Päijät-Hämeen Sosiaali- Ja Terveysturva Ry, Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ravitsemustaidoilla Hyvinvointia Päijät-Hämeeseen, Rotisseurs Fi, Reilu Kauppa Ry, Ravintola ABC, Rosso Ravintolat , Rieskalähteen Vanhempainyhdistys Ry, Roihuvuoren Palvelukeskus, Ruokakulttuurikeskus Ruukku, Ruokatieto, Rudolfin Palvelutalon Majakkatiimi, Sanoma, Savukosken Kehittämisyhdistys Syty, Sinebrychoff, Svenska Kulturfonden I Björneborg, Sydänliitto, Suomi 100, SLC, Suomen Kylätoiminta Ry, Satakunnan Museo , Suomi syö ja juo,  Suomen 4h Suomen Metsäyhdistys, Suomen Chaine Des Rotisseurs, Satakuntaliitto, Sauna From Finland, Ssek, Suomen Partiolaiset, Suomen Latu Suurlähetystöt, Siemenperunakeskus, Tampereen Paistinkääntäjät,Tampereen Voimia, THL, Talonpoikaiskulttuurisäätiö, Teen Ystävät, This Is Finland, Turun Messu Ja Kongressikeskus Tapiola Toimii Ry, Tampere Tutuksi Työterveyslaitos, Unicafe, UM, Vaasan, Vantaan Aikuisopisto, Vantaan Kuntalaispalvelut ja Katrinebergin Kartano, Vaara-Karjalan Leader Ry, Visit Finland, Visit Helsinki, Visit Sulkava, Valio, Vr, Yhteismaa, Yksi Elämä, Yhteinen Pöytä, Ympäristöministeriö

 

 

 

 

 

Att äta tillsammans väcker den finländska matkulturen

Julkaistu Kategoriat Tiedotteet

PRESSMEDDELANDE 19.6 2017

Den finländska mat- och dryckeskulturen är på frammarsch. Firandet av Finland 100-år eskalerar under sommaren och hösten. Sommarsäsongen inleds med färsk potatis på midsommarbordet. På sommarvillorna samlas man kring borden med rökt fisk, grillkorv och bastuöl. Man bjuder gärna in grannarna på sommarens första jordgubbstårta eller blåbärspaj. Sommarens alla evenemang samlar också folk kring borden. 

Numera diskuteras mat och dryck mer än tidigare. Mediebevakningen visar att maten och dryckens förmåga att förena mänskor har blivit ett stort samtalsämne. Samtidigt har vi börjat inse vilken rikedom vi har i vår egen matkultur. Vi har genuin och trygg mat, vi har alltid ätit i säsong, vårt vatten är rent och skogens skafferi är välfyllt. Och det finns många kunniga mataktörer.

Ibland hettar det till i matfrågor, men det finns också vissa teman som alla är överens om: När rågbrödet valdes till Finlands nationalrätt protesterade ingen, säger ELO-stiftelsens direktör Seija Kurunmäki. Och alla är överens om att sommarsäsongen inleds med de första inhemska nypotatisarna. Alla vet att ett glas kall mjölk passar till blåbärspajen och att bastuölen ska vara kall. Och den allmänna opinionen är att alla allt oftare borde äta tillsammans med andra.

Vår särpräglade dryckeskultur – koppla av med en bastuöl

Till skillnad från kontinentens dryckeskultur är mjölk och vatten de vanligaste måltidsdryckerna hos oss. En förklaring är att mjölken i Finland är en viktig lantbruksprodukt, liksom vinet är det i Centraleuropa. Traditionellt hör även öl till vår dryckeskultur.

Alkoholdrycker gjorda på bär, örter och säd har blivit en viktig exportprodukt. I gengäld importerar vi ett rikt utbud viner. Intresset ökar för hur man kombinerar vin och mat. Att tillsammans njuta och prata om drycker har blivit populärt. Även om våra dryckesvanor blir mer lik de europeiska har vi ändå som folk vissa särdrag.

Forskaren i social gemenskap, sociologen Antti Maunu, säger att självreglering hör till den finska dryckeskulturen. Vi dricker inte till vardags. Alkohol hör inte till det dagliga livet. Däremot kan ett glas höra till då man vill koppla av. Det goda drickandet fungerar som smörjmedel i sociala situationer och bygger broar. När man under semestern kopplar av från jobbet kan man ta sig ett glas vid måltider och utflykter. Hos oss är det då fest, medan det i Centraleuropa är en del av vardagen.

Maunu, som länge forskat i alkoholens verkningar, vet att alkohol även kan bränna broar och åstadkomma utslagning. Att såväl maximera nyttan som att minimera skadorna och att förstå vardera är bra som rättesnöre för såväl finländare som andra européer, påminner Maunu.

Den finländska bastun har en speciell plats i våra hjärtan. Basturitualerna och gemenskapen förenar. Bastuölen är ett viktigt element i vår dryckeskultur. 

Matjippon den sjätte varje månad

Under jubileumsåret Finland 100 är projektet Vi äter tillsammans ett spjutspetstema. Att utse den sjätte dagen varje månad till en speciell temadag har fått finländarna till bords. Slutspurten börjar nu och självständighetsdagen 6.12 är jubileumsårets höjdpunkt. Sommaren inleddes med grillpremiär den 6 maj. Hela Finland drack kaffe den 6 juni.

Den 7 juli är nationalpoeten Eino Leinos dag. Då uppmanas medborgarna bjuda in sina grannar, hålla tal för finsk mat och dryck samt höja en skål för Finland. Man väljer själv vad man skålar i; mjölk, jordgubbssaft, öl, skumvin eller någonting annat så länge man gör det tillsammans.

I slutet av sommaren firas för första gången blåbärspajens dag. Den 6 augusti uppmanas alla baka och äta blåbärspaj. Blåbärspajen har sin givna plats i det finländska köket och våra vilda blåbär har sin speciella smak och anses vara hälsobringande superfood. Den 6 september är det dags för världsrekord i att äta ekologisk gröt.

Mat och dryck från hela Finland presenteras på Herkkujen Suomi -Delikatessernas Finland på Järnvägstorget i Helsingfors 3–5.8.17. Samtidigt pågår ölfestivalen Syystober med inhemska ölproducenter. Årets tema för Delikatessernas Finland är “Vi äter tillsammans”.

Notera 26.8.2017. Världens största byfester ordnas den 25–27 augusti då det endast återstår 100 dagar till självständighetsdagen 6 december. Hundratals jippon ordnas i hela landet. Körer sjunger i nationalparkerna och man äter tillsamman under bar himmel i många städer. Alla ska ha möjlighet att äta tillsammans med någon.

Läs mer på www.syödäänyhdessä.fi

Bekanta dig också med Syödään yhdessä-kalendern.

ELO-stiftelsen

Direktör Seija Kurunmäki
seija.kurunmaki@elo-saatio.fi tel. 0400 460894

Projektchef Sini Garam
sini.garam@elo-saatio.fi , tel. 050 5870929

Informatör Susanna Haavisto
susanna.haavisto@elo-saatio.fi, tel. 040 5060185

Forskare, pol.dr. Antti Maunu
maunuan@gmail.com tel. 040 832 5057

1)   Syödään yhdessä –tutkimus (på finska)
2)   Humalan tällä puolen–tutkimus, pdf (på finska)
3)  Forskningsrapport om öl: Norm Shopper Decision Tree 2013

Kort om projektet Vi äter tillsammans

Att äta tillsammans befrämjar välmående och är angenämt. Trots det visar en enkät att man i Finland oftare äter ensam än i något annat europeiskt land. Det här vill man med gemensamma krafter ändra på nu under Finland 100- jubileumsåret. Projektet koordineras av ELO-stiftelsen, d.v.s. stiftelsen för finländsk matkultur,

Över 150 aktörer samarbetar inom projektet Vi äter tillsammans. Här finns företag, organisationer och andra sammanslutningar.

Också många privatpersoner har aktiverat sig för att samla familj, vänner och bekanta kring ett och samma bord. Den sjätte dagen varje månad firas något speciellt. Tema för hundratals evenemang under jubileumsåret är #syödäänyhdessä #viätertillsammans

Världens största byfester ordnas den 25–27 augusti runt om i landet.

Mer information: www.syodaanyhdessa.fi/pa-svenska/ samt Facebook https://www.facebook.com/syodaanyhdessa/

Samarbetspartner i projektet Vi äter tillsammans per 11.6.2017

A-Lehdet, Alko, Altia, Ammattikeittiöosaajat Ry, Ammattikorkeakoulu Savonian Restonomiopiskelijat, Anton&Anton, Apetit, Arabia, Arkea, Asukastalo Mylläri, Kvartershuset Mjölnaren, Atria, Avecra, Boreal, Chipsters, Creatimagia, Dieta, Docart, Eat My Turku, Elo-Säätiö – Elo Stiftelsen, Eläkeliitto, Eskimo, Espoo Catering, ETL, Elintarviketeollisuusliitto, Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät, Europeiska kulturmiljödagarna, Evl, Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland, Family Matters, Fazer, Finlayson, Finnair, Finpro, Fiskars, Folkhälsan Välfärd Ab, Food from Finland, Food&Fun, Fredman Group, Gastronomien Seura, Haaga-Helia, Halti, Helsingin Mylly, Helsingin Yliopiston Kotitalousopettajaopiskelijat, HK, Hotelli- Ja Ravintolamuseo, Hotell- och restaurangmuseet, HUS, Hyvää Suomesta, Gott från Finland, Invalidisäätiö, Invalidstiftelsen, Itämeren Alueen Terveet Kaupungit Ry,Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun Restonomiopiskelijat, Kadia, Kajaanin Mamselli, Kalliolan Setlementtitalo, Kanresta, Kanta-Hämeen Savolaiset Ry, Katajanokkaseura Ry, Skatuddssällskapet rf, Katalonian Suomalaisten Suomi100–Juhlatoimikunta, Keittiömestarit, Keliakialiitto Ry, Kestävän Kehityksen Toimikunta, Kommissionen för hållbar utveckling, Kiddielicious Kitchen –Blogi, Kihniön Kunta, Kihniö Kommun, Kirkkohallitus, Kyrkostyrelsen, Kotipizza, Kulttuurirahasto, Kustavin Kunta, Gustavs Kommun, Kuusamon Kaupungin Ateriapalvelut, Koulutuskeskus Salpaus,Katajanokkaseura Ry, Kekkilä, Laihian Mallas, Lamminsahti, Leijona Catering, Leipätiedotus,Liiveri Ry, Lopen Kunta, Loppi Kommun, MLL, Mannerheims Barnskyddsförbund, MMM, Jord- och skogsbruksministeriet, Maa- ja Kotitalousnaiset, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Tulevaisuus,Maito ja Terveys Ry, Mjölk och Hälsa rf, Mara, Martat, Martha, Finlands svenska marthaförbund r.f.,Metsähallituksen Luontopalvelut – Forststyrelsens naturtjänster, Metsästäjäliitto – Jägarförbundet, MTK – Jord- och skogsbruksproducenternas centralförbund MTK ry, Myllyn Paras, Myrsky Lasten Ja Nuorten Säätiö – Stormvind Barn och Ungdomsstiftelsen, Naturpolis, Nurmijärven Kunta – Nurmijärvi kommun, OPH – Utbildningsstyrelsen, PTY, Palmia,  Palvelukeskus Helsinki – Helsingfors stads servicecentral, Panimoliitto, Paulig, Perheet Safkaa, Perho Liiketalousopisto, Pernod Ricard Finland, Pielaveden Kunta – Pielavesi kommun, Pienpanimoliitto, Pietarsaaren Kaupunki – Jakobstad, Polli Ry, Pore Ry, Porvoon Kaupunki – Borgå stad, Porvoon Vanhempainyhdistykset Ry, Pro Luomu, ProAgria, ProKala – Pro Fisk RF, Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä, Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysturva Ry, Päiväkoti Ankkalampi – Daghemmet Ankdammen, Päiväkoti Melli, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy – Huvudstadsregionens Återanvändningscentral, Ravitsemustaidoilla Hyvinvointia Päijät-Hämeeseen, Ravintola ABC – ABC-Restaurang, Reilu Kauppa Ry – Rättvis handel rf, Rieskalähteen Vanhempainyhdistys Ry, Roihuvuoren Palvelukeskus -Kasbergets servicecentral, Rosso Ravintolat – Restaurang Rosso, Rotisseurs Fi, Rudolfin Palvelutalon Majakkatiimi, Ruokakulttuurikeskus Ruukku – Centrum för matkultur, Ruokatieto – Föreningen Matinformation, SLC, Sanoma, Satakunnan Museo, Satakuntaliitto – Satakuntaförbundet, Sauna from Finland, Savukosken Kehittämisyhdistys Syty, SEK, Siemenperunakeskus – Finska Centralen för Utsädespotatis Ab, Sinebrychoff, Suomen 4H, Suomen Chaine Des Rotisseurs, Suomen Kylätoiminta ry – Byaverksamhet i Finland rf (SYTY), Suomen Latu, Suurlähetystöt, Suomen Metsäyhdistys, Finska Forstföreningen rf , Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter, Suomi 100 – Finland 100 år, Suomi syö ja juo, Svenska Kulturfonden i Björneborg, Sydänliitto – Finlands Hjärtförbund rf, Talonpoikaiskulttuurisäätiö,Tampere Tutuksi Työterveyslaitos, Tampereen Paistinkääntäjät, Tampereen Voimia, Tapiola Toimii Ry, Teen Ystävät, This is Finland, THL – Institutet för hälsa och välfärd, Turun Messu- ja Kongressikeskus – Åbo Mässcentrum Ab, UM, Unicafe, Vaara-Karjalan Leader Ry, Vaasan, Valio, Vantaan Aikuisopisto – Vanda Vuxenutbildningsinstitut, Vantaan Kuntalaispalvelut ja Katrinebergin Kartano, Visit Finland, Visit Helsinki, Visit Sulkava, VR, Yhteinen Pöytä,  Yhteismaa, Yksi Elämä – Ett Liv, Ympäristöministeriö – Miljöministeriet

 

Kippis! Suomalaisten illallispöydät valtaavat maailman Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi

Julkaistu Kategoriat Tiedotteet, Yleinen

Lehdistötiedote 13.6.2017

Suomalaisten satavuotisen itsenäisyyden juhlinta laajenee elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27.8. ympäri maailman, kun Finnish Your Dinner kutsuu kaikki nauttimaan illallista yhdessä suomalaisten kanssa.

Suomalaiset ovat kesäkansaa. Tuhansien järvien rannoilla nautitaan luonnosta, mökeillä saunat ja grillit käyvät kuumina ja kaupungit pullistelevat kesätapahtumista.

Helsingissä on jo viitenä peräkkäisenä kesänä kokoonnuttu yli puolen kilometrin pituisen, tuhatpaikkaisen pöydän ääreen illastamaan yhdessä tuttujen ja tuntemattomien kanssa Illallisella taivaan alla. Kokeilusta alkanut perinne leviää itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi elokuun viimeisenä viikonloppuna maailmalle Finnish Your Dinner -nimisenä.

Kaduilla, puistoissa tai kotona – kaikki on kutsuttu!

Kuka tahansa, missä tahansa voi järjestää 25.–27.8. oman Finnish Your Dinner -illallisensa ja tarjota samalla myös tuntemattomille mahdollisuuden juhlia satavuotiasta Suomea. Oman illallisen voi ilmoittaa helposti mukaan merkitsemällä sen digitaaliselle kartalle.

”Maailmalla asuu arviolta 2 miljoonaa henkilöä, jolla on suomalaiset sukujuuret. Finnish Your Dinner -tapahtuma kutsuu kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät yhdessä mukaan Suomen suureen juhlavuoteen”, ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman kertoo.

Yhdessä ilman pönötystä

Vaikka illallisille katetaan valkoiset liinat ja ehkä pukeudutaankin juhlavasti, Finnish Your Dinner

-tapahtumissa satavuotiasta Suomea juhlitaan rennosti.

”Näistä illallisista muodostuu iloisia ja yhteisöllisiä tapahtumia ilman turhaa pönötystä. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuu osallistumaan Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlintaan. Seuraa karttaa – be brave and Finnish Your Dinner!”, Theman kannustaa.

Lisäksi monet Suomen edustustot Washingtonista Jakartaan järjestävät omat suurillallisensa, joihin kuka tahansa voi ilmoittaa seurueensa ja tulla mukaan omien astioidensa ja illallisruokiensa kera. Illallisten paikat ovat seuraavat:

  • Addis Abeba, Etiopia
  • Buenos Aires, Argentiina
  • Jakarta, Indonesia
  • Kuala Lumpur, Malesia
  • Moskova, Venäjä
  • Pietari, Venäjä
  • Tallinna, Viro
  • Washington, Yhdysvallat

Ilmoittaudu Finnish Your Dinner -illalliselle osallistujaksi, isännäksi tai emännäksi 18.6. alkaen osoitteessa finnishyourdinner.fi.

Tapahtuma järjestetään myös ympäri Suomen Illallinen taivaan alla -nimisenä. Suomessa pitkät pöydät katetaan 26.8. Helsingin lisäksi ainakin Turkuun, Tampereelle, Kotkaan ja Espooseen. Tämän lisäksi jokainen suomalainen voi järjestää ja ilmoittaa oman illallisensa kartalle osoitteessa illallinentaivaanalla.yhteismaa.fi.  Suomessa ihmisten yksityiset illalliset voi järjestää myös kaupungin yhteisessä tilassa, kunhan ne ilmoittaa kartalla. Illalliset voivat olla joko suljettuja tai tuntemattomille avoimia.

”Tavoitteena, on, että tuona päivänä kukaan suomalainen ei söisi yksin” sanoo Tanja Jänicke illalliskonseptin takana olevasta Yhteismaa ry:stä.

Finnish Your Dinner on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

Lisätietoa Finnish Your Dinner -tapahtumasta ja kuvia:

finnishyourdinner.fi ja Facebook https://www.facebook.com/finnishyourdinner/

Finnish Your Dinner -video

Kuvia: http://illallinentaivaanalla.yhteismaa.fi/en/gallery/
#finnishyourdinner #illallinentaivaanalla #suomi100 #finland100

Lisätietoja:

Finnish Your Dinner -tapahtumat ulkomailla: Yksikönpäällikkö Petra Theman, ulkoministeriö, maakuvayksikkö, petra.theman@formin.fi, puh. +358 295 351 558

Illallinen taivaan alla Suomessa: Tanja Jänicke, Yhteismaa ry, tanja@yhteismaa.fi, puh. +358 50 382 0333 

Syödään yhdessä: Sini Garam, ELO-säätiö, sini.garam@elo-saatio.fi, +358 50 5870929

Yhteismaa on vuonna 2012 toimintansa aloittanut yleishyödyllinen yhdistys, joka suunnittelee ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja, tapahtumia ja palveluja. Luomme työkaluja, joiden avulla me kaikki voimme paremmin toteuttaa itseämme ja kehittää maailmaa ympärillämme. yhteismaa.fi

Syödään yhdessä –hankkeessa on mukana yli 160 yritystä, yhteisöä ja järjestöä. Myös monet yksityiset ihmiset ovat lähteneet mukaan kokoamaan perhettään, tuttaviaan ja työtovereitaan yhteisten pöytien ääreen. Kuukausin kuudensina päivinä annetaan erityinen syy kokoontua yhteen. Satojen juhlavuoden tapahtumien teema on #syödäänyhdessä. 26.8. vietetään maailman suurimpia kyläjuhlia.

 

Pornaisten kunnan lupaus

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Pornaisten kunta osallistuu Maailman suurimpiin kyläjuhliin järjestämällä koko perheelle avoimen Piknik-tapahtuman Kotojärvellä Hietasen uimarannalla perjantaina 25.8. klo 17 alkaen. Tuomme rannalle pöytiä, vilttejä ja kevyttä musiikkia, jotta voimme rennosti yhdessä nauttia syömisestä ja hyvästä seurasta!

Tutustu Pornaisten kuntaan!

Pornaisten kunta

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Pornainen on yli 5 000 asukkaan kasvava kunta keskisellä Uudellamaalla, noin 50 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Pornaisten vapaa-aikatoimi järjestää kaiken ikäisille kuntalaisille monipuolista toimintaa sekä tapahtumia. Teemme myös yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja yritysten kanssa.

Pornaisten vapaa-aikatoimen unelma vuodelle 2017 on virkeä ja yhteisöllinen toimintavuosi, josta kuntalaiset yhdessä saavat nauttia.

Tutustu Pornaisten kuntaan!

Yhdessä enemmän ja Keurusseudun Martat

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Kaupan keskus Keuruu -kehittämishanke Yhdessä enemmän ja Keurusseudun Martat ottavat Maailman suurimpiin kyläjuhliin varaslähdön ja järjestävät Syödään yhdessä-tapahtuman Keuruun keskustassa jo lauantaina 19.8. Mukaan toivotaan keskustan ravintoloita ja muita toimijoita. Syömään kutsutaan kaikki hyvän ruoan ja hyvän seuran ystävät, jotka haluavat  yhdessä juhlistaa Suomen 100-vuotista taivalta. Martat toivovat erityisesti äideille arkipäivään helpotusta valmiin ruokapöydän ääressä. Suunnitelmissa erilaisia maistiaisia ja myös Marttojen tekemiä herkkuja.
Etsimme kumppaneiksi toimijoita, joilla kokemusta vastaavan järjestämisessä ja erityisen hauskoja ideoita koko kylän yhteisen ruokahetken järjestämiseen.