Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n teko

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on elintarvikealan työntekijöiden eli kotimaisen ruuan ja juoman tekijöiden oma ammattiliitto. SEL toimii kotimaisten elintarvikkeiden ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Haluamme, että suomalaiset arvostavat ruokaa ja ovat kiinnostuneita sen alkuperästä nykyistä enemmän.

SEL:n toiminta perustuu aktiivisuuteen, yhdessä toimimiseen ja yhteisöllisyyteen. SEL sekä sen ammattiosastot ja aluejärjestöt järjestävät kuukausittain eri puolilla Suomea useita tapahtumia, joiden yhteydessä usein myös syödään yhdessä. Joka kuukausi liiton toimintaan osallistuu tuhansia ihmisiä työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Olemme syöneet tänä vuonna yhdessä isolla porukalla esimerkiksi SEL:n Talvipäivät-risteilyllä 11.-12.3.2017 ja SEL:n Kesäpäivillä Kuopiossa 26.-27.8.2017. Molempiin tapahtumiin osallistui noin 700 SEL:n jäsentä.

Tutustu meihin Facebookissa!

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on elintarvikealan työntekijöiden eli kotimaisen ruuan ja juoman tekijöiden oma ammattiliitto. Tavoitteemme on parantaa elintarvikealan työntekijöiden työehtoja ja työoloja. SEL neuvottelee kaikkien elintarvikealan työntekijöiden vähimmäistyöehdot, kouluttaa jäseniään edunvalvontaan sekä tarjoaa jäsenilleen vapaa-ajantoimintaa.

Ruoka on meille tärkeää, onhan kyse jäsentemme työpaikoista ja toimeentulosta. Siksi SEL toimii aktiivisesti kotimaisten elintarvikkeiden ja kotimaisen työn arvostuksen lisäämiseksi. SEL:n jäsenmäärä on lähes 33 000, josta työikäisiä on noin 20 000 ja eläkeläisiä noin 13 000. Naisia SEL:n jäsenistä on lähes 60 %. Liittoon kuuluu 67 ammattiosastoa. Liiton jäsenyys lisää jäsenten vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla ja yhteiskunnassa. Joka kuukausi liiton toimintaan osallistuu tuhansia ihmisiä työpaikoilla ja ammattiosastoissa.

Unelmamme on Suomi, jossa kuluttajat valitsevat kaupasta puhtaita, laadukkaita, turvallisia ja työllistäviä kotimaisia elintarvikkeita, jotka on valmistettu Suomessa kunnon työehdoilla turvallisissa ja terveellisissä työoloissa. Haluamme myös, että kahviloissa ja ravintoloissa sekä kuntien ja valtion julkisissa keittiöissä tarjoillaan enemmän kotimaista ruokaa.

Tutustu meihin Facebookissa!

Suvi Honkavaara

Julkaistu Kategoriat Etusivun teema, Henkilöt, Yleinen

Suvi Honkavaara on Suomen Metsästäjäliiton järjestösihteeri, ja on ollut mukana ideoimassa liiton tapaa osallistua Syödään yhdessä -teemavuoteen. Tuloksena syntyivät Suomen suurimmat peijaiset, jotka järjestetään 4.11. Lue niistä lisää täältä, ja tule mukaan! 

Miksi yhdessä syöminen on sinulle tärkeää?

Elän ruuhkavuosia. Elämä kotona ja töissä on kiireistä. Yhdessä syöminen on minulle rentoutumista ja taukoa arjen hulinassa. Työporukalla ruokatunnilla puhutaan muustakin kuin työstä ja kotona perhe kokoontuu yhdessä ruokapöytään. Jonkun muun tekemä ruoka on arjen luksusta. Ihan tavallinen lounasannos edessä ja hyvä seura saa hymyn huulille.

Miten toteutat sitä itse arjessa?

Laitan joka arkipäivä perheelle päivällisen. Pärjäisin itse vähän kevyemmälläkin iltasyömisellä, mutta lasten takia teen niin sanotun kunnon ruoan. Syömisen ohessa on mukava rupatella miten kaikkien päivä on mennyt töissä ja päiväkodissa. Haluan tehdä arkisista ruokailuista positiivisia kokemuksia. Viikonloppuisin ruoanlaittoon voi käyttää vähän enemmän aikaa ja monesti lapset haluavat olla kokkailussa mukana. Välillä tulee vähän sotkua, kun 3- ja 5-vuotiaat apurit hämmentävät ”soppaa” keittiössä. Haluan kuitenkin, että he oppivat valmistamaan ja arvostamaan itse tehtyä ruokaa ja yhteisiä ruokahetkiä.

Vinkki yhdessä syömisen lisäämiseen?

Lettukestit! Lettujen tai vohvelien ainekset löytyvät melkein aina kaapista, joten yllätysvieraat eivät ole ongelma. Paistaja voi seurustella keittiöön kokoontuneiden kyläilijöiden kanssa tai jokainen voi itse paistaa vuorollaan lettunsa. Kaikki saavat tuunata annoksensa marjoilla tai hilloilla makunsa mukaiseksi. Helppoa, rentoa ja hauskaa yhdessä olemista ja syömistä, joka sopii aamuun tai iltaan, kesään tai talveen.

Syödään yhdessä – tillsammans  – together

Julkaistu Kategoriat Etusivun teema

Suomalainen ruokakulttuuri on punos monenlaisia vaikutteita. Suomalaiset ovat poimineet omiin makuihinsa ja tapoihinsa sopivat perinteet ulkomaisista vaikutteista, ja muokanneet ne omikseen. Vaikutteita on saatu esimerkiksi Amerikasta, kun pikaruokaketjut ja limonadit rantautuivat Suomeen olympialaisten alla. Toisaalta suomalaisten joukossa on vähemmistöjä, jotka ovat antaneet oman mausteensa ruokapöytään. Yhteinen ruokapöytä on luonteva neutraali maaperä, jonka äärellä voi tehdä herkullisia matkoja uusiin kulttuureihin – ja oppia samalla myös omastaan.

Svenska dagen

Suomen ruotsinkielisten juhlapäivä svenska dagen on peräisin Ruotsista, missä marraskuun kuudentena päivänä juhlittiin Kustaa Aadolf II:n muiston kunniaksi. Suomessa juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran 1908. Juhlapäivä sai kannatusta, kun suomen kielen asema ja suomalaisuusliike alkoivat kerätä taakseen yhä suurempia rivejä.

Ruotsalaisuuden päivän perinteisiin kuuluu muun muassa oma erityinen leivoksensa, Kustaa Aadolfin mukaan nimetty marsipaanileivos. Niitä saattaa edelleen löytää konditorioiden vitriineistä päivän lähestyessä. Ensimmäisen kerran leivoksia alettiin myydä vuonna 1925.

Nykyään ruotsalaisuuden päivää juhlitaan esimerkiksi jakamalla Folktingetin ansiomitali suomen ruotsinkielisen väestön ja kulttuurin puolesta työskennelleelle henkilölle. Suomenruotsalaista kulttuuria juhlitaan esimerkiksi pukeutumalla suomenruotsalaisiin väreihin, tutustumalla vanhaan perinteeseen ja kulttuuriin.

Vieraasta omaksi

Ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti. Aikanaan esimerkiksi Suomen säätyläiset saivat vaikutteita ruokapöytiinsä naapurimaista, ja heidän pöydistään vaikutteet kulkeutuivat hiljalleen tavallisten kansalaisten pöytiin. Nykyään uudet ideat ja ajatukset kulkevat ajatusta nopeammin verkossa. Elävä ruokakulttuuri kukoistaa, kun vanha perinne yhdistyy uuteen ja siirtyy seuraaville sukupolville. Ainutlaatuisen suomalaisen ruokakulttuurin pohjana ovat raaka-aineet, kulttuuriset valinnat ja sukupolvelta toiselle siirtyvä taito.

Naapurimaiden vaikutteet ovat näkyneet esimerkiksi leipomisperinteessä, sienien syömisessä – tai syömättä jättämissessä – ja ruokailutavoissa. Oman mausteensa suomalaiseen ruokakulttuuriin toivat siirtokarjalaiset. Juuri karjalaiset ruoat kuten piirakat ja paisti ovat monille niitä suomalaisimpia ruokia tänä päivänä. Moni karjalaista sukua oleva vaalii ruokalajeja erityisellä rakkaudella, vaikka sotien jälkeen ruokaperinteiden yhdistäminen saattoi tuottaa haasteita esimerkiksi joulupöydässä, kun pöytään piti kattaa kahdet eri pitoruoat.

Muutoksen keskellä

Suomi on taas tilanteessa, jossa suuri joukko ihmisiä etsii täältä turvaa, ja paikkaa johon asettua. Heidän tapansa tulevat varmasti vaikuttamaan myös siihen mitä syödään, miten ja milloin. Se on myös tilaisuus pohtia suomalaista perinnettä, ja sitä kuinka se määritellään. Tehtävä voi tuntua haastavalta, mutta pelkkä uteliaisuus riittää pitkälle. Uusia tuulia voi lähestyä esimerkiksi oman

Puputtien perhe

Julkaistu Kategoriat Etusivun tarina, Henkilöt

Oluella on ollut roolinsa suomalaisessa arjessa ja juhlassa. Jouluolut on ollut tärkeä osa pyhien ruokatarjoiluja, yhteisöllisyyden ja kiitollisuuden symbolina. Sinebrychoffin jouluolut on Suomen vanhin kaupallinen jouluolut, ja sitä on valmistettu jo vuodesta 1987. Nyt kauppoihin saapuvan jouluoluen kaikki mallasohra on Puputin perheen työn tulosta. Euran Niittyfarmin tilalta lähtenyt ohra on matkannut ensin Lahteen Viking Maltin mallastamoon, ja olueksi se on pantu Sinebrychoffin panimolla Keravalla.

Puputtien tarina

Niittyfarmin tila on ollut Puputin suvussa jo kolmen sukupolven ajan. Heikki Puputti on tilan kolmas isäntä. Lähes koko ikänsä tilalla asunut Heikki on ollut pienestä pitäen tilan töissä mukana, ja tiesi jo lapsena haluavansa jatkaa suvun perinteitä. Pauliina taas teki töitä toimittajana ennen kuin pari tapasi yksitoista vuotta sitten, yhteisten tuoppien äärellä – kuinkas muuten. Pian rakennettiin kasvavalle perheelle yhteinen talo, jossa vietettiin viisi vuotta.

Niittyfarmin sukupolvenvaihdos tapahtui tammikuussa 2011, kun Heikki osti tilan isältään ja ryhtyi vuorostaan Niittyfarmin isännäksi. Perhe muutti tilalle vuoden 2013 lokakuussa. Kotiäitinä kolmen lapsen kanssa ollut Pauliina tekee nyt töitä valokuvaajana, mutta hoitaa myös tilan paperityöt. Heikki puolestaan vastaa tilan käytännön töistä; viljelystä ja broilerien hoidosta. Pauliina naurahtaa ja lisää, että hän laskee työtehtäviinsä kuuluvan myös viisihenkisen perheen ruokahuollosta huolehtimisen.

Niittyfarmin tilalla asuu viisihenkinen perhe: vauhtia arkeen tuovat pojat 8- ja 6-vuotta, ja tytär 3-vuotta. Tilan töissä auttavat kaksi osa-aikaista työntekijää, sekä tarpeen tullen perheen isovanhemmat. Arki on toisinaan kiireistä, ja elämä tapahtuu tilan töiden ehdoilla. Lapset ovat tottuneet hyvin maatilan arkeen, ja viettävät paljon aikaa mukana aikuisten töissä. Erityisesti perheen 6-vuotias on innokkaasti mukana tilan arjessa. Pauliina kertoo olevansa iloinen, että lapset ovat pienestä pitäen oppineet omatoimisiksi ja nauttivat aidosti tilan töihin osallistumisesta.

Yhteinen ruokahetki kuuluu arkeen

Kysyttäessä yhdessä syömisen merkityksestä Pauliina empii hetken ja toteaa sitten, että hänen mielestään on normaalia, että perhe syö yhdessä. Puputtien perhe istuu yhteiseen pöytään noin kuuden aikaan ja syö yhdessä. ”Ei ole sellaista, että joku syö silloin ja toinen tällöin.”, kertoo Pauliina. Yhteiset ruokahetket ovat kuuluneet arkeen jo siitä saakka, kun lapset olivat pieniä. Pauliina pohtii, miksi niin monille tuottaa nykyään hankaluuksia löytää yhdessä syömiselle aikaa, ”Toki perheillä on erilainen arki, mutta eräänlainen maalaisjärki tuntuu unohtuneen monilta. Lopulta kyseessä on aika simppeli asia.”

 Pauliina kertoo laittavansa mielellään ruokaa, mutta arjessa mennään spaghetilla ja jauhelihakastikkeella. Silloin aikaa jää myös yhdessäololle. Viikonloppuisin tehdään pidemmän kaavan mukaan, ja vieraita varten Pauliina tykkää edelleen laittaa pöytään ’sen seitsemää sorttia’. Perusruokiin luottava perheenäiti iloitsee siitä, että yhteisen aterian jälkeen jää iltaisin aikaa istua lasten kanssa sylikkäin Pikku Kakkosen aikaan.

Pauliina on samaa mieltä siitä, että sosiaalisen median päivityksiä katsoessa on helppo luulla, ettei oma arkinen ruoka riitä. ”On hienoa, että nykypäivän äidit ovat alkaneet ymmärtää, että vähempikin riittää. Voi olla armollinen itselleen.” Puputtien perheen viikonloppujen luksusruokaa ovat itse tehty pitsa, hampurilaiset tai ulkona grillissä valmistetut herkut.

Yhdessä syöminen on yksinkertaista

Moderni emäntä antaa napakan vinkin yhdessä syömisen lisäämiseen: tee ruoka, vaikka yksinkertainen, ja käy pöytään! Puputeilla yhteisessä ruokapöydässä myös keskitytään toisten seuraan – jopa isäntä siirtää sanomalehden sivuun, kun kyse on perheen yhteisestä ateriasta. Jos arki on hullunmyllyä, varaa vaikka yksi ilta yhdessä syömiselle. Perjantai on monelle perheelle sopiva aika aloittaa yhdessä viikonloppu samasta pöydästä.

Pauliinan ystävä on keksinyt loistavan idean teini-ikäisten poikiensa houkuttelemiseksi yhteiseen pöytään: joka kuun ensimmäisenä päivänä syötävä brunssi. Kukin saa silloin vuorollaan päättää, mitä pöytään katetaan. Samaan tapaan myös Pauliina on ottanut lapset mukaan arjen ruokalistojen suunnitteluun. Hän summaa, ”Ei kannata stressata sitä mitä muut tekevät, vaan tehdä niin kuin omalle perheelle sopii.”, sanoo valokuvaajana ja tilan emäntänä toimiva Pauliina.

Uudet vanhat jouluperinteet

Sinebrychoff ja Puputtien jatkavat modernilla tavalla kotimaisen jouluoluen perinnettä. Maku ja yhdessäolo ovat olleet jo vuosisatoja tärkeimpiä olutnautinnon raaka-aineita. Siinä missä ennen vanhaan talon emännät panivat oluen perheen yhteiseen pöytään, nyt jouluolut saapuu suomalaisiin pöytiin Puputtien perheeltä – ja Koffilta. Hyvä olut ja siitä nauttiminen yhdessä joulun aikaan on edelleen hieno tapa kokoontua yhteen suurella porukalla, ja kiittää kaikkia pöydässä istuvia kuluneesta vuodesta.

Roskakaloista gourmet -ruokaa kirja ja teko

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Vuonna 2018 julkaistavaan Roskakaloista gourmet -ruokaa -teokseen liittyen järjestetään useita kalaruokaan liittyviä yhdessä syömisen tilaisuuksia, joista ensimmäinen on 29.9.2017 klo 18.00 Matildan Marinassa. Tapahtuman nimi Syödään yhdessä saaristomeren herkkuja.

Roskakaloista gourmet -ruokaa kirja

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Roskakaloista gourmet ruokaa -tietokirja ja ruoka-opas ilmestyyvuonna 2018 (Otava). Kirjassa kotimaisten kalojen puolesta puhuvat mm. WWF, 10 Suomen tunnettua kalamiestä ja tunnetut kokit. Kirjan julkaisemisen alla järjestetään  monia tapahtumia ravintoloissa, joissa teemana on Suomen hyljeksityt kalat. Kirja alkaa lauseella: ”Roskakaloja ei ole olemassa”.

Raahen kaupungin teko

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Raahen kaupungissa rakennetaan yhdessä syömisen kulttuuria monin keinoin juhlavuoden aikana. Meillä syödään Suomi100 -perinneruokia, osallistutaan Luomupuuron ME:n tekoon, vietetään Sadonkorjuun teemaviikkoja ja nautitaan yhdessä juhlalounas 5.12.2017

Raahen kaupunki

Julkaistu Kategoriat Tekijät

Raahen kaupunki tekee töitä lasten ja nuorten terveellisen ja monipuolisen kouluruokailun suhteen, johon kuuluu tärkeänä osana myös yhdessä syöminen. Hyvät käytöstavat ja uusiin makuihin tutustuminen ovat osa jokaisen lapsen ja nuoren pöytäelämystä! Päivittäin toimipisteissämme syö 5250 oppilasta. Tavoiteemme on,  viedä terveellisen ravinnon merkitys kasvavien nuorten elämään ja vahvistaa hyvää käytöstä yhteisessä pöydässä!

Ison Kirjan teko

Julkaistu Kategoriat Tarinat

Järjestämme yhteistyökumppaneidemme kanssa tänä syksynä ns. yhteysaterian ja elokeräysaterian. Yhteistyökumppanimme tässä tapauksessa ovat seurakuntia, jotka ovat myös Iso Kirja -kansanopiston ylläpitäjäyhdistyksen jäseniä. Jäsenseurakuntia on yli 150 ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Seurakunnat saavat itse valita yhteisen aterian ajankohdan. Myös Iso Kirja järjestää Iso Pata -ravintolassaan Syödään Yhdessä -ruokatilaisuuden su 24.9. klo 12.